Juuso Vanosen mielestä musiikki avaa uusia näkymiä moniin teksteihin, myös Raamattuun: "Musiikin ja hengellisyyden kokemukset ovat hyvin lähellä toisiaan". Kuva: Jukka Granström

Juuso Vanonen on säveltävä projektipäällikkö

Säveltäminen ja sovittaminen on kipeänhauskaa, mutta palkitsevaa.

• 09.12.2015 15:40
• Anu Heikkinen

Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa… Tuttuakin tutumpi joululaulu kaikuu tänä perjantaina tuoreella tavalla Espoon tuomiokirkon tähtiholvien alla.

Espoolainen harrastajasäveltäjä Juuso Vanonen on tehnyt Armas Maasalon joululauluun uuden sovituksen. Sen esittävät nyt ensimmäistä kertaa Tuomiokirkkoseurakunnan kuorot Chorus Domus ja Exodus sekä vantaalainen käsikelloyhtye Sonus.

Vanonen on nuorisokuoro Exoduksen kasvatteja. Hän on säveltänyt ja sovittanut kuorolle useita lauluja vuosien varrella. Joulun kellot hän sovitti kuoronjohtaja Anna-Liisa Haunion pyynnöstä.

"Sovitustyö oli aika haastava. Tunnetulla sävellyksellä on niin vakiintunut, ihmisille rakas esittämistapa. Pyrin säilyttämään myös tuttuja elementtejä. Lopputulos on rauhallinen, jopa meditatiivinen."

Joulun kellojen lisäksi konsertissa esitetään perinteisiä joululauluja, monia niistä uusina sovituksina. Joukossa on myös yhteislauluja.

Vapaalla musiikin parissa

Leipätyökseen 35-vuotias Juuso Vanonen tekee projektipäällikön hommia tapiolalaisessa rakennetun ympäristön konsulttiyrityksessä. Vapaa-ajalla hän puuhaa musiikin parissa niin paljon kuin suinkin ehtii. Eniten aikaa vievät Ylioppilaskunnan Laulajien harjoitukset ja keikat sekä sävellystyö.

Vanosen musiikkiharrastus alkoi 12-vuotiaana pianotunneilla. Soittoläksyjen ohessa hän kiinnostui vapaasta säestämisestä ja musiikin teoriasta ja alkoi opiskella niitä omin päin.

Rippikoulun ja isostoiminnan myötä Vanonen löysi tiensä Tuomiokirkkoseurakuntaan ja liittyi Exodus-kuoroon. Sen jälkeen hän on laulanut useissa seurakuntien kuoroissa ja tehnyt myös kanttorin sijaisuuksia.

"Lapsuudenkodissani kirkossa käytiin lähinnä jouluna. Tuomiokirkkoseurakunnassa oli hyvät nuorisonohjaajat, ja se tuntuu edelleen kodilta. Olen saanut suuren osan ystäväpiiristäni seurakunnan kautta", nykyisin Matinkylässä asuva Vanonen kertoo.

"Seurakuntien kuorotyö on vapaaehtoistyön muotona aika mahtava. Siihen osallistuu paljon ihmisiä ja se on luonteva ja helppo tapa olla mukana seurakunnan toiminnassa, kun käydään tilaisuuksissa ja tapahtumissa laulamassa."

Ei mikään pöytälaatikkosäveltäjä

Lukion jälkeen Vanonen pyrki Sibelius-Akatemiaan, mutta opiskelupaikka jäi saamatta. Musiikin sijasta hän päätyi opiskelemaan paikkatietoalaa Helsingin yliopistoon.

Vaikka musiikista ei tullut Vanoselle ammattia, hän on ehtinyt jo saada tunnustusta säveltäjänä. Muutama vuosi sitten hän tuli toiseksi Kirkkomusiikkiliiton adventin ajan sävellyskilpailussa. Viime vuonna tuli voitto kansainvälisen Vocal Espoo -kuorosävellyskilpailun sekakuorosarjassa.

"Totta kai omien teosten tuominen kilpailuihin jännitti. Koko ajan tuntuu kuitenkin vahvemmin siltä, että todellakin pystyn ilmaisemaan itseäni säveltämisen ja sovittamisen kautta", Vanonen sanoo.

Ensimmäiset sovituksensa ja sävellyksensä Vanonen teki Exodus-kuorolle. Myöhemmin hän on säveltänyt esimerkiksi Ylioppilaskunnan Laulajille. Yhteensä sävellyksiä on muutamia kymmeniä.

"En ole koskaan säveltänyt pöytälaatikkoon. Haluan aina tietää, kuka teokseni esittää ja missä. Sävellys- ja sovitusprosessi on kipeänhauska, välillä aivan kamalaa ja ahdistavaa, mutta parhaimmillaan todella palkitsevaa. Parasta on se, kun joku toteuttaa sävellykseni ja joku vielä kuuntelee."

Tsunami vaikutti sävellystyöhön

Nuottikirjoitus on Juuso Vanoselle ovi toiseen maailmaan. Musiikki merkitsee hänelle kaikkein ominta kieltä ja kanavaa, jonka kautta voi luoda uutta.

Vanosen levylautasella soi useimmiten akustinen musiikki, kuten jazz, uudempi klassinen, renessanssi- tai barokkimusiikki. Kevyttä musiikkiakin hän kuuntelee paljon.

"Pidän siitä, että voin leikitellä omissa sävellyksissäni erilaisilla musiikin tasoilla ja tyylilajeilla, jotka luovat kiinnostavuutta musiikista nauttimiseen. Erityisesti pidän pienistä musiikillisista viittauksista, joita on hauska kätkeä sävellyksiin omaksi ja muiden iloksi."

Parhaat sävellykset syntyvät Vanosen mukaan silloin, kun teos on säveltäjälle itselleen merkityksellinen. Yhtenä parhaimmista töistään hän pitää loppuvuodesta 2004 Exodus-kuorolle säveltämäänsä Laskiaispsalmia.

"Psalmin teksti kuuluu: ’Ole minulle kallio, jonka turvaan voin paeta, vuorilinna, johon minut pelastat.’ Kesken sävellystyön Thaimaassa iski tsunami. Se vaikutti minuun voimakkaasti ja peilautui myös psalmin sävellykseen meren elementteinä."

Hyvä teksti inspiroi säveltäjää

Vanonen tekee sävellyksensä lähes aina tekstin pohjalta. Hyvä teksti inspiroi häntä keskustelemaan kanssaan musiikin avulla ja tulkitsemaan sitä. Usein myös tekstin tarinasta ja taustasta voi tehdä löytöjä. Niin kävi esimerkiksi Saima Harmajan tekstiin tehdyn Päiväkirjasta-nimisen laulun kohdalla.

"Yksinkertainen päiväkirjaote kertoo kauniista kevätpäivästä. Teksti kuulostaa aivan erilaiselta, kun tietää, että Harmaja oli sitä kirjoittaessaan hyvin masentunut ja kuoli pian sen jälkeen. Näiden löytöjen kuvaaminen musiikissa on kiinnostavaa", Vanonen miettii.

Joulun kellot -laulun tekstiä Vanosen oli aluksi haastavaa pohtia, koska se oli niin läpikotaisin tuttu. Hän nauraa, että hankalissa tilanteissa on parasta turvautua vaimon apuun.

"Tulimme siihen tulokseen, että laulu kaikessa yksinkertaisuudessaan toistaa sitä, kuinka jokaisella joulun elementillä on yhteinen viesti: ’Jeesus tullut on’. Niin kynttilät, lapsosten laulu kuin tähdet kertovat joulun suurta, koko maailmalle kuuluvaa sanomaa."