Käärmettä pyssyyn
Amerikaniranilainen uskontotieteilijä Reza Aslan (s. 1972) on noussut maailmanlaajaan suosioon sulavaliikkeisenä akateemisena televisiokasvona. Viime vuonna häneltä ilmestyi suomeksi teos Kapinallinen. Jeesus Nasaretilaisen aika ja elämä.
Jeesus-kirjallisuudelle tyypillisesti se pyrkii luomaan uskottavan käsityksen historiallisesta Jeesus Nasaretilaisesta ilman, että häntä lähestytään kristillisten opinkappaleiden kautta.
Kapinallinen ei ole tieteellinen tutkimus vaan kansantajuinen tietokirja. Kirjallisuusluettelossa esiintyvät useat maailmankuulut Uuden testamentin tutkijat, kuten Ed Parish Sanders, Heikki Räisänen ja John Dominic Crossan. Kapinallinen myötäileekin Jeesus-kirjallisuudessa entuudestaan esitettyjä päälinjoja.
Kirjan tekee mielenkiintoiseksi Aslanin oma tausta, jota hän valottaa esipuheessa. Hänen perheensä joutui maanpakoon Iranista islamilaisen vallankumouksen myötä 1979. Perhe luopui islamista, josta tuli tabu. 15-vuotiaana Aslan tuli uskoon herätyskristilliseen tyyliin. Kirjan englanninkielisen alkuteoksen ilmestyttyä kesällä 2013 Aslan kertoi palanneensa islamiin, tällä kertaa ei kuitenkaan Iranin enemmistösuuntaukseen shiialaisuuteen vaan suufilaisuuteen.
Kirjaa rasittaa Aslanin ohjelma, jolla hän pyrkii tekemään Jeesuksesta sotaisan vallankumoustaistelijan, selootin. Teksti on vahvasti paineistettua. Näin hän kirjoittaa:
”Mutta heille, jotka etsivät Palestiinassa kaksituhatta vuotta sitten elänyttä yksinkertaista juutalaista maalaismiestä ja karismaattista saarnaajaa, ei voi olla tärkeämpää tietoa kuin tämä eittämätön totuus: Jumala, joka määrää toistuvasti teurastamaan ehdottomasti jokaisen vierasmaalaisen miehen, naisen ja lapsen... Jumala, joka ’murskaa vihollisiltaan pään’ ja käskee soturiensa liottamaan jalkojaan heidän veressään ja jättää heidän ruumiinsa koirien syötäväksi (Psalmi 68: 21–23), oli ainoa Jeesuksen tuntema ja ainoa hänen palvelemansa Jumala.”
Aslanin kuvassa juutalaisten Jumala on verenhimoinen sadisti. Modernilla mittarilla mikään muinainen uskonto ei tietenkään ollut suvaitsevainen. Jeesus on eräissä raamatunkohdissa modernin ihmisen mittapuulla suoranaisen rasistinen.
Silti Jeesus kutsui ainoaa palvelemaansa Jumalaa ilmaisulla Abba, Isi. Uuden testamentin lukijalle tutut taivaan linnut, kedon kukat ja Jumalan ylenmääräinen huolenpito eivät saa sijaa Aslanin yksioikoisessa tulkinnassa. Onkin sääli, ettei kirjoittaja hyödynnä E.P. Sandersin uran keskeistä löytöä, Jeesuksen ajan juutalaisten suuntausten pohjimmaista armollisuutta.
Reza Aslanilla on kuitenkin tyylikäs tapa hahmottaa Jeesuksen oikeudenkäynti. Markuksen ja Matteuksen evankeliumit väittävät, että sinä yönä, kun Jeesus vangittiin, koko neuvosto fariseukset mukaan lukien oli koolla ylipapin pihassa tuomitsemassa Jeesusta. Aslanin mielestä näin ei ollut. Koko neuvosto ei ollut koolla, eikä jo Uudessa testamentissa juutalaisvastaisen panettelun kohteiksi joutuneilla fariseuksilla ollut osuutta Jeesuksen kuolemaan.
Aslan kirjoittaa ajatuksia herättävästi Paavalin valtataistelusta Jeesuksen opetuslasten Jaakobin ja Pietarin kanssa. Tosin tulkinta on ikivanha ja vähän raflaava: Aslanin mukaan Paavali turmeli Jeesuksen muuttaakseen hänet kirkon Kristukseksi. Oikeasti muutos oli jo alkanut ennen kuin Paavali kääntyi kristityksi.
Juhani Huttunen
Reza Aslan: Kapinallinen. Jeesus Nasaretilaisen aika ja elämä. Suomentanut Otto Lappalainen. Gummerus 2014.
Jaa tämä artikkeli: