Kahdenlaisia kirkkoja
Helsingin kirkkojen arkkitehtuurissa näkyy kristinuskon kaksoisstrategia.
Ensimmäisen ryhmän hyviä esimerkkejä ovat Paavalin ja Malmin kirkot, mutta sopivia myös Lars Sonckin piirtämät Kallion kirkko ja Mikael Agricolan kirkko. Niissä korostuu pyhyyden lisäksi suoja ja turva tarvitsevalle.
Merkittävä juonne kirkon historiassa liittyy maailmasta vetäytymiseen ja sisäänpäin kääntymiseen. Sen edustajia ovat olleet luostarihurskaus, asketismi ja uskovien yhteisöt. Niissä on korostunut eristäytyminen ja mystinen Jumala-yhteys, ehkä myös osallisuus saman uskon aarteen löytäneiden kanssa. Sosiaalinen muiden huomioon ottaminen on jäänyt vähemmälle.
Kristikunnan piirissä tällaista asennetta on aina arvostettu. Kun menen kirkkoon, jonka arkkitehtuuri julistaa olevan muurien takainen turvapaikka, tunnen liittyväni kristinuskon maailmaa pakenevaan puoleen.
Toiseen ryhmään lukeutuvat esimerkiksi pohjoishelsinkiläiset esikaupunkikirkot Jakomäessä ja Tapanilassa. Niiden viesti on matala kynnys. Paljeovea avaamalla ja sulkemalla saadaan lentopallokenttä kirkkotilaksi ja kohta taas pallopeleille.
Tämän kristinuskon avautuvan luonteen yksi puolestapuhuja oli Martti Luther, joka nosti arvoonsa arkisen työn sekä toiminnan perheen ja lähimmäisen hyväksi.
Avoimuutta yhteiskuntaa ja sen muutosta kohtaan korostava kristinuskon suunta painottaa yleistä osallisuutta, arjen kutsumusta ja kaikkien samanveroisuutta. Sen mukaan koko maailma on Jumalan luoma. Kirkko on osa yhteiskuntaa ja kulttuurin sielu, joka voi olla avoin myös muiden uskontojen suuntaan.
Kirkon keskustelu maallisesta ja hengellisestä on ikivanha. Vain osallistumalla ihmisten elämään kirkko voi pitää tarjolla sanomaansa, ja vain tulemalla lähelle kirkko voi pysyä kulttuurin sieluna. Siksi tarvitaan avoimuutta ja matalia kynnyksiä.
Uskon aarteitten tallettajia ovat kuitenkin vuosisatojen ajan olleet turvapaikat. Avautuvan ja sulkeutuvan rinnakkaisuus on viisas kaksoisstrategia.
mikko.malkavaara@diak.fi
Kirjoittaja on kirkollis-yhteiskunnallinen moniottelija, tutkija ja opettaja.
Jaa tämä artikkeli: