Kaikki Facebookiin!
Kuuntelin junassa keskustelua, jossa harmiteltiin perinteisen yhdistyksen kuihtumista ja virtuaalimaailman haitallisuutta yksilöllistymisen lisääjänä. Alueyhdistyksen hallitukseen ei saatu jäseniä eivätkä talkootkaan olleet pariin vuoteen vetäneet väkeä. Edessä oli yhdistyksen lopettaminen.
Tulevina vuosina tällaiset tarinat tulevat tutuiksi. Suomalaisten halu vaikuttaa yhdistyksissä ja seuroissa on merkittävästi vähentynyt kuudessa vuodessa. Samoin ajankäytössä tapahtuneet muutokset nakertavat pohjaa perinteisten yhteisöjen toimintamallilta. Lähivuosina moni yhdistys kamppailee olemassaolostaan ja toiminnan vetäjistä käydään kovaa taistelua.
Sosiaalista mediaa kutsuvat virtuaalimaailmaksi ne, jotka eivät siellä ole.
Miksi pikaviestittely on virtuaalista, mutta tekstiviestittely tai puhelimen käyttö ei? Onko virtuaalimaailma epätodellinen, mutta naisten aikakauslehdet, Harlekiini-kirjasarjat ja tv-sarjat todellisia? Luoko painotuote itsessään todellisuutta ja sähköisyys virtuaalisuutta? Pitäisikö romanttisten kirjasarjojen lukemiselle asettaa päivittäinen aikarajoite, esimerkiksi vain tunti päivässä?
Ajatus virtuaalimaailmasta on yleinen, mutta harvoin perusteltu. Sosiaalinen media on todellisuutta, johon nivoutuu kohtaamisia eri ympäristöissä.
Tutkija Barry Wellman on osoittanut, että aktiivisuus verkkoyhteisöissä eli sosiaalisessa mediassa lisää kohtaamisia kasvokkain. Verkko siis lisää yhteisöllisyyttä aikana, jolloin oma yhteisö ei rajoitu omalle kylälle tai kaupunginosaan. Samalla sosiaalinen media luo uusia mahdollisuuksia kokoontumiselle, demokratialle, kansalaisvalvonnalle ja tiedonkululle.
Sosiaalisen median käyttö kasvaa nopeasti. Facebookissa vietetään maailman mittakaavassa päivittäin viisi miljardia minuuttia. Jos Facebook olisi valtio, se olisi väkiluvultaan maailman kahdeksanneksi suurin. Wikipediassa, internetin käyttäjäpohjaisessa tietosanakirjassa, on 13 miljoonaa artikkelia vapaasti ja maksutta saatavilla. Flickr-kuvapalvelussa on 3,6 miljardia kuvaa, joita voi käyttää tietyin reunaehdoin. Näistä luvuista on helppo päätellä, että tällä vuosikymmenellä monien elämänalojen pelisäännöt uusiutuvat. Uusia selviytymisen ja menestymisen reseptejä on aika miettiä muuallakin kuin yhdistystoiminnassa.
Jaa tämä artikkeli: