Kysy ammattilaiselta. Ammattilaisten kyky löytää lähteitä tavallista kirjastonkäyttäjää paremmin perustuu ennen kaikkea hyvään tiedonhaun tekniikkaan ja laajaan tietämykseen, missä kaikkialla tietoa on saatavilla.
Kaikkien alojen asiantuntija
Kysy kirjastonhoitajalta -verkkopalvelussa etsitään yli 70 kirjaston voimin vastauksia mahdottomiltakin tuntuviin kysyksiin.
Teksti Maria Mustranta
Kuva Hans Eiskonen
Esimerkiksi: ”Olisiko mitään kirjaa, joka kertoo matkustajalentokoneiden astiastojen muotoilun historiasta?” ja ”Etsin tietoa Espanjan kirjastojärjestelmästä ja sen eroista Suomen kirjastojärjestelmään.”
Granlund huolehtii Kysy kirjastonhoitajalta -verkkopalvelusta, jonka kautta voi kysyä ihan mistä tahansa. Vastaamassa on yli 70 yleistä ja erikoiskirjastoa. Kysyjä saa viestin kolmen arkipäivän kuluessa, mutta kysymykset ja vastaukset kirjautuvat myös julkiseen arkistoon.
Netin tietomäärän koko ajan paisuessa voisi kuvitella, että tällaisten palvelujen merkitys vähitellen vähenisi. Vuonna 1999 aloittaneiden sivujen suosio on kuitenkin pysynyt viime aikoina vakaana. Palveluun tulee vuosittain noin 8000 tiedustelua, joista puoleen kirjoitetaan kokonaan uusi vastaus.
Enemmänkin saisi tulla.
– Aina toivoisimme lisää asiakkaita. Kirjasto haluaa ihmisten tietävän, että täältä voi kysyä mitä vain, Granlund sanoo.
Aiheita ei ole rajattu, ja tiedustelut tuntuvatkin käsittelevän kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Esimerkiksi huhtikuussa kysyttiin puutarha-aiheisista dekkareista, venäläisestä sirkuksesta ja karting-sanan alkuperästä.
Nina Granlund sanoo, että tietyt aiheet kuitenkin toistuvat vuodesta toiseen. Palveluun tulee paljon säkeitä ja juoniselostuksia, joista kysytään, mistä runosta tai romaanista on kyse.
– Ihmiset kyselevät paljon myös nimistä, mitä ne merkitsevät ja milloin on nimipäivät.
Yksi selkeä käyttäjäryhmä ovat esitelmiä tekevät koululaiset.
Yhdellä tavalla kysymykset ovat alkuvuosista muuttuneet.
– Kun aloitimme, meille tuli paljon kysymyksiä, miten löydän verkosta tälläisen asian. Ihmiset osasivat etsiä kirjastosta, mutta eivät netistä. Nyt se on kääntynyt vähän toisin päin.
Kysymyksiä lukiessa ei silti voi joskus välttyä tunteelta, että kysyjä olisi pystynyt hakemaan saman tiedon itsekin netistä. Granlundin mielestä näin kuitenkin harvemmin on.
– Monet lähtevät kysymään sillä periaatteella, että ovat ensin itse etsineet, eivätkä ole löytäneet. Toisaalta monet kaipaavat nimenomaan henkilökohtaista palvelua.
Ammattilaisten kyky löytää lähteitä tavallista kirjaston käyttäjää paremmin perustuu ennen kaikkea hyvään tiedonhaun tekniikkaan ja laajaan tietämykseen, missä kaikkialla tietoa on saatavilla. Ammattilaisilla on käytettävissään artikkelitietokantoja ja monella saattaa olla erityisosaamista tietyssä aiheessa.
Nina Granlund muistuttaa myös, että verkostoon kuuluu parikymmentä erikoiskirjastoa. Niistä osa on suurelle yleisölle tuntemattomia, kuten Liikenneturvan tai Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto. Niillä on hallussaan paljon sellaista tietoa, mitä ei muualta saa.
Kirjastonhoitajilla on lisäksi oma sähköpostilista, jota seuraa noin tuhat ihmistä. Sinne ohjataan kaikkein hankalimpia kysymyksiä.
Kuinka usein kysymys sitten osoittautuu ylivoimaiseksi jopa tiedonhaun ammattilaisille?
– Kyllä sitä jonkin verran tapahtuu. Ei niitä päivittäin tule, tulisiko viikottainkaan, Granlund arvelee.
Hiljattain kysyttiin, kuka on kirjoittanut lorun, joka alkaa: ”Noita-akat lentävät, lapset niitä pelkäävät, kana munii munasen, hautoo siitä tipusen”. Runoa etsittiin tuloksetta aapisista, koulujen lukemistoista ja lorukirjoista.
Jos vastausta ei löydy, tiedustelijalle kerrotaan ainakin, mistä tietoa on etsitty ja mistä ehkä voisi vielä kysyä.
Joskus kirjastonhoitajat löytävät vastauksen niihinkin kysymyksiin, joita on vaikea tulkita.
Kirjastonhoitajilta kysyttiin taannoin: ”Kuka laulaa ’mä tulen ukkopiiasta’?”
Pian lähettäjälle löytyi vastaus: Arto Tamminen on levyttänyt vuonna 1997 kappaleen Utopia , jossa kertosäe kuuluu: ”Mä tulen utopiasta.” Olisikohan tästä kyse?
www.kirjastot.fi/kysy
Jaa tämä artikkeli: