”Sinä verhoudut valoon.” Ajatus siivittää Johanna Häiväojan suunnittelemaa veistosta Kuusilehdossa, Hietaniemen hautausmaan tuhkansirottelualueella.
Kaipaamme heitä
Pyhäinpäivänä muistetaan rakkaita poismenneitä.
Pyhäinpäivän nimi on aina vähän hämmentävä. Keistä pyhistä nyt oikein puhutaankaan, ja miksi pyhäinpäivää vietetään? Pyhimyksiähän luterilaisessa kirkossa ei ole, toisin kuin katolisessa kirkossa.
Kaukana Meksikossa vietetään pyhäinpäivänä kuolleiden päivää hyvinkin riehakkaasti sokeripääkalloineen. Mutta syksyisessä, pimentyvässä Suomessa ihmisjoukot vaeltavat hiljaa hautausmaalle kaulukset pystyssä ja muistokynttilä kädessä. Moni osallistuu hartaustilaisuuteen.
Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen pitää pyhäinpäivän hartauden Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa lauantaina kello 14.
– Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Arkikristitylle pyhäinpäivä on päivä, jolloin muistetaan kaikkia rakkaita poismenneitä ihmisiä, Naukkarinen sanoo.
– Kun kuljemme haudoilla muistamassa rakkaitamme, kuljemme ”Jumalan puistossa”, jonne on saateltu monta omaa ja rakasta ihmistä. Viedään noihin Jumalan puistoihin pyhäinpäivänä myös lapsiamme ja muistetaan yhdessä mennyttä polvea, Naukkarinen kehottaa.
– Kynttilän sytyttäminen haudalla on vahva symboli. Uskomme, että kaikki ei pääty kuolemaan.
Hautausmailla on paikkoja, joissa voi sytyttää kynttilän muualle haudattujen muistoksi. Esimerkiksi Hietaniemen hautausmaalla muistopaikka on Mechelininkadun puoleisen sisäänkäynnin lähellä, pääkäytävän oikealla puolella. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemat portaat täyttyvät kynttilöistä iltaan mennessä.
Maunulan hautausmaalla keskikentän suuren ristin juurella voi sytyttää kynttilän muualle haudattujen muistoksi. Omaiset voivat tuoda kynttilöitä myös lammen rantaa myötäilevälle surupolulle.
Hietaniemen hautausmaalla sijaitsee Taiteilijakukkula, virallisesti Taiteilijamäki, jonne on haudattu 50 suomalaisen taide- ja viihdekulttuurin edustajaa. Joukkoon kuuluvat niin Akseli Gallén-Kallela, Alvar Aalto kuin Reko Lundán.
Hietaniemen sankarihautoihin on haudattu 3 159 suomalaista ja 121 saksalaista sotilasta. Alueella on myös Kadonneitten muuri, johon on kaiverrettu lähes 800:n rintamalle jääneen helsinkiläisen nimi.
Myös Malmin hautausmaalle on haudattu lukuisia taiteilijoita, esimerkiksi näyttelijät Ansa Ikonen, Tauno Palo ja Matti Pellonpää, sekä työväenliikkeen merkkihenkilöitä kuten Yrjö Sirola ja Martta Salmela-Järvinen. Laulaja Tapio Rautavaaran, nyrkkeilijä Elis Askin ja Suomen romanien ”kuningasparin” Elli ja Kalle Hagertin viimeiset leposijat löytyvät Malmilta. Siellä sijaitsevat myös Pelastusarmeijan hauta-alue ja diakonissojen hauta-alue.
Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaista suurin on Honkanummen hautausmaa, joka sijaitsee Vantaan puolella Vanhan Porvoontien molemmin puolin, ja pienin on Kulosaaren kupeessa sijaitseva Leposaari. Honkanummella sijaitsevat myös tunnustukseton hauta-alue ja muslimien hauta-alue.
Suurten hautausmaiden kartat voi tulostaa netistä A4-kokoisina osoitteessa www.kirkkohelsingissa.fi/hautausmaat.
Koska pyhäinpäivä kuuluu vuoden vilkkaimpiin päiviin hautausmailla, Helsingissä pidetään kaikkien hautausmaiden portit avoinna kellon ympäri torstaiaamusta 31.10. kello 7 alkaen maanantaihin 4.11. kello 22 saakka. Malmin hautausmaalla on ravintola, joka on avoinna lauantaina kello 9–15. Keittolounasta voi ostaa kello 10.30–13.30.
Useimmissa kirkoissa on pyhäinpäivänä tilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet, sytytetään kynttilät ja rukoillaan heidän puolestaan. Tilaisuus voi olla nimeltään iltakirkko, kynttiläkirkko, vesper, muistoilta tai hiljentyminen. Joissakin kirkoissa tilaisuus on jo päivällä.
Helsingin hautausmaille haudattiin viime vuonna 4 663 vainajaa, joista tunnustuksettomalle hauta-alueelle viisi.
Jaa tämä artikkeli: