Kaksi huonoa kokemusta saarnoista

Kaksi huonoa kokemusta saarnoista

Kävin joulukuussa kaksi kertaa kirkossa: ensimmäisenä adventtina sunnuntaiaamun messussa ja jouluaattona yöhartaudessa. Adventin saarnassa pappi esitteli seurakunnan joulukuun tilaisuuksia ja kertoi, minkälaisia uusia nukkeja on saatu seimiasetelmaan. Ei mitään päivän aiheesta, joka oli Jeesuksen tulo Hoosiannan saattelemana.

Jouluyön hartaudessa puhuneen papin saarnan sisältö oli, että tiedän kyllä, että te ette halua, että tällaisissa tilaisuuksissa puhutaan pitkään, enkä siis puhu pitkään. Hän pyöritteli tuota hetken, eikä paljon muuta. Saarnan aihe olisi ollut, että on jouluyö kaikkine sen yön elementteineen. Siitähän olisi voinut kehittää esimerkiksi pohdinnan, mitä se on meille tänään.

Käyn messussa harvoin, ehkä viitisen kertaa vuodessa. Tuollaiset saarnat eivät houkuttele lisäämään käyntikertoja, sillä kun tulen kirkkoon, haluaisin sieltä mukaani ajatuksia ja näkökulmia. Lehdessänne ehdotettu saarnojen arviointi on hyvä ajatus, jos se saa saarnavuorossa olevan papin viitsimään vähän enemmän kuin nämä minun viimeisimmät kokemukseni.

Satunnainen kirkossa kävijä

Jaa tämä artikkeli: