David Lazar sai palkinnon seksuaalisten vähemmistöjen puolustajana Ruotsissa.
Kaksi rabbia
Rajojen ylittäjä
Tänä keväänä Tukholman juutalaisen seurakunnan rabbi David Lazar, 55, pokkasi Ruotsissa Vuoden hetero -palkinnon. Palkinnon voittajan äänestävät seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan QX-verkkosivun lukijat. Lazaria kiitettiin aktiivisesta sateenkaariliikkeen tukemisesta.
Kolmisenkymmentä vuotta sitten Lazar olisi tuskin edes halunnut saada Vuoden heteron titteliä. Hän syntyi Yhdysvalloissa poliittisesti ja uskonnollisesti liberaaliin, synagogassa aktiivisesti käyvään juutalaisperheeseen.
Kun tuli kapinoinnin aika, vaihtoehdot olivat vähissä. Kun veli retkahti hippiliikkeeseen, Lazar itse korjasi omaa juutalaisuuttaan ankarampaan suuntaan. Oikeaoppisuutensa merkiksi hän muutti Israeliin ja meni naimisiin ortodoksijuutalaisen naisen kanssa.
Ajatusmaailma avartuu
Jerusalemissa asuessaan David Lazar halusi syventyä Raamattuun, joten hän meni opiskelemaan yliopistoon. Siellä hän kohtasi kriittisen raamatuntutkimuksen.
— Ensimmäisen vuoden ajan tappelin professorieni kanssa.
Vaivihkaa Lazarin ajatusmaailma alkoi kuitenkin avautua kohti liberaalimpaa juutalaisuutta. Viimeisen sysäyksen antoi naisten heikko asema ortodoksijuutalaisuudessa. Lazar siirtyi rukoilemaan liberaaliin synagogaan.
Uutta suuntaa seurasivat rabbivuodet Jerusalemissa ja Tel Avivissa. Jo siellä hän oli aktiivinen seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustaja. Miksi?
— Epäoikeudenmukaisuuden takia, yksinkertaisesti. Juutalaisuudelle on tyypillistä puolustaa niitä, joita sorretaan. Kun Jumala loi ihmisen, hän loi tämän omaksi kuvakseen. Heterot, homot, lesbot, bi- ja transseksuaalit ovat yhdessä Jumalan kuva.
Terrori-isku 2001
Vuosi 2001 oli monin tavoin vaikea. Israelilaisten ja palestiinalaisten välit kärjistyivät. David Lazar kaipasi aikaa väitöskirjalleen.
— En muuten koskaan saanut sitä väitöskirjaa valmiiksi.
Niinpä Lazar päätyi viettämään sapattivuotta. Eräs tuttu rabbi kehotti häntä menemään kristilliseen Taizé-yhteisöön Ranskaan.
Sinne hän suuntasikin syyskuussa. Hän luuli menevänsä paikkaan, jossa olisi ehkä parikymmentä veljeä viettämässä hiljaista elämää. Toisin kävi: tuhatpäiset vierasjoukot velloivat jo portilla.
Pian vieraille selvisi, että David Lazar oli juutalainen rabbi. Kiinnostukselle ei ollut tulla loppua.
Automatkalla ystäviensä luokse Pariisiin Lazar lauloi koko matkan Taizén lauluja. Päästyään perille hän liimautui kaikkien muiden tavoin televisioruudun ääreen. Oli syyskuun 11. päivä, World Trade Centeriin oli juuri hyökätty.
— Ensimmäinen ajatukseni oli, että haluan ajaa takaisin Taizén yhteisöön rukoilemaan veljien kanssa. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska lentoliput odottivat.
Sapattivuoden harkinta-aika sai David Lazarin siirtymään muutaman mutkan kautta pois Israelista Tukholman juutalaisen seurakunnan palvelukseen.
Lazar käyttää synagogassaan Taizén rukouslauluja.
— Sovitin laulujen musiikin heprealaisiin sanoihin. Monet Taizé-lauluista ovat duurissa, kun taas juutalaisessa perinteessä musiikki on mollivoittoista. Siksi ne tuovat hauskaa vaihtelua.
Uskontojen välistä yhteyttä
David Lazar vierailee tiuhaan uskontodialogia käsittelevissä konferensseissa.
— Ne ovat tärkeitä, mutta pelkkä keskustelu ei riitä. Meidän eri uskontojen edustajien on rukoiltava yhdessä.
Avartuminen ja uuteen kasvaminen ovat olennainen osa Lazarin ajattelua. Hän kertoo vanhasta juutalaisesta viisaudesta, jonka mukaan maailma pysyy pystyssä kolmen asian varassa: opiskelun, rukouksen ja vääryyksien korjaamisen.
— Ensimmäisestä ja viimeisestä kohdasta vallitsee laaja yksimielisyys yli uskontojen ja aatteiden rajojen. Mutta rukous on vaarallinen sana. Kaikki juutalaiset eivät edes puhu mielellään Jumalasta, sillä juutalaisuus on heille ennen kaikkea kulttuuria.
Siksi Lazar käyttääkin mieluummin sanaa hengellisyyden harjoittaminen.
— Siihen voivat samastua myös ne, joilla on vaikeaa jumalakäsitteen kanssa. Ajattelen, että hengellisyyden harjoittamista on rukouksen ohella esimerkiksi taiteen katsominen ja luonnossa liikkuminen.
Vakaumuksellisena kasvissyöjänä David Lazar vertaa jumalayhteyttä sieniin.
— Mikä olisikaan hengellisempää? Yhtenä aamuna sienet vain ovat metsässä, kukaan ei tiedä, mistä ne nousevat. Niissä on vaaransa: on tiedettävä, mitä syö, jotta ei saa myrkytystä. Sienipaikat ovat salaistakin salaisempia, ihmiset varjelevat löytöjään. Ja oi, ne ovat niin hyviä!
— Rukous ei anna kirkkojen tai synagogien seinien rajoittaa itseään. Kristitty teologiystäväni sanoi, että hänen merkittävin hengellinen kokemuksensa oli se, kun hän vietti kesän yksin maalla.
Saila Keskiaho
Tradenomista rabbiksi
Helsingin juutalainen seurakunta sai tänä vuonna historiansa ensimmäisen suomenkielisen rabbin. Ensi vuoden tammikuussa Simon Livson, 30, vihitään lisäksi koko Suomen ylirabbiksi. Käytännössä hän vastaa ainoana rabbina sekä Helsingin että Turun juutalaisesta seurakunnasta.
Simon Livson on Helsingin juutalaisen seurakunnan seitsemästoista rabbi. Suurin osa hänen edeltäjistään on ollut kotoisin ulkomailta.
Livsonin suku on asunut Helsingissä yli sata vuotta, suunnilleen yhtä kauan kuin nykyinen, vuonna 1906 rakennettu synagoga on seissyt Malminkadulla.
Juuret Valko-Venäjällä
Useimpien suomenjuutalaisten tapaan Simon Livsonin Valko-Venäjältä tulleessa suvussa oli kantonisteja, jotka palvelivat tsaarin armeijassa. Suomen juutalaisyhteisö syntyi, kun juutalaiset sotilaat saivat luvan jäädä maahan palvelusvuosiensa jälkeen.
— Uskon, että sekä seurakunnan sisällä että suhteissa seurakunnan ulkopuolelle on eduksi se, että puhun suomea ja ymmärrän suomalaista kulttuuria, Livson sanoo.
Jerusalemissa syntynyt Livson on viettänyt suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruutensa Pohjois-Savossa.
— Muutimme Varpaisjärvelle Korpijärven kylään, kun olin seitsemänvuotias. Helsingissä kasvanut ja Israelissa arkeologina sekä matkaoppaana työskennellyt isäni halusi ryhtyä maanviljelijäksi, Livson kertoo.
Ovi aina auki
Ylioppilaaksi päästyään Livson opiskeli Porvoossa tradenomiksi. Maallistuneessa kodissa kasvanut Livson kiinnostui juutalaisuuden uskonnollisesta puolesta, kun hän tutustui Helsingissä amerikkalaiseen juutalaisperheeseen.
— Aloin lukea juutalaista uskontoa ja lakia koskevia kirjoja. Kiinnostukseni huomattiin myös juutalaisessa seurakunnassa. Minulle ehdotettiin, että lähtisin seurakunnan tuella opiskelemaan rabbiksi ja palaisin töihin Helsinkiin.
Livson opiskeli yhteensä kuusi vuotta Israelissa ja New Yorkissa. Hän valmistui rabbiksi viime kesäkuussa ja muutti Suomeen israelilaisen vaimonsa Sivanin ja kohta kaksivuotiaan tyttärensä kanssa.
— Ensimmäiset kuukaudet työssäni ovat olleet kiireisiä, mutta olen nauttinut niistä. Rabbin työssä saan olla mukana seurakuntalaisteni elämän kaikissa vaiheissa, sekä iloissa että suruissa. Oveni on aina auki keskusteluja varten.
Pulmana perinne
— Suomen juutalaisyhteisön suurin haaste on pysyä elinvoimaisena, Simon Livson pohtii.
Suomessa asuu vajaat 1500 juutalaista, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla.
Viime vuosina määrä on ollut pienessä kasvussa. Yhteisö on kansainvälistynyt muun muassa israelilaisten ja venäläisten maahanmuuttajien myötä.
— Sekä Helsingin että Turun juutalainen seurakunta edustavat perinteeltään ja käytännöiltään ortodoksijuutalaisuutta. Suurin osa seurakuntien jäsenistä on kuitenkin melko maallistuneita, Livson kertoo.
Livsonin mukaan merkittävimmät kysymykset liittyvät tällä hetkellä perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Seka-avioliittoja on paljon, ja vain reilu kolmannes suomenjuutalaisista lapsista käy juutalaista koulua.
— Monilla nykyjuutalaisilla ei enää ole esivanhempiemme tavoin palavaa tarvetta säilyttää perinnettä. Suurin haasteeni on luoda uutta yhteisöllisyyden tunnetta ja saada yhteisömme jäsenet kiinnostumaan siitä, mitä on olla juutalainen. Toivon, että etenkin nuoret ja nuoret aikuiset löytäisivät seurakuntaan.
Livson on kiinnostunut myös yhteistyöstä kristittyjen kanssa.
— Tulen mielelläni kertomaan juutalaisuudesta esimerkiksi kristillisiin seurakuntiin, jos kutsutaan. Juutalaisuudella ja kristinuskolla on yhteisten juuriensa vuoksi hyvät lähtökohdat vuoropuhelulle ja toisiltaan oppimiselle.
Anu Heikkinen
Jaa tämä artikkeli: