Kuva: Eric Sundström/Helsingin Kaupunginmuseo
Kaksi rautatieasemaa
Helsingissä oli kuuden vuoden ajan kaksi rautatieasemaa, kuten näkyy tästä Eric Sundströmin vuonna 1914 Kaivokadulta ottamasta valokuvasta. Kuva on Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.
Ensimmäinenkin asema oli aikanaan suuri ja komea. Se valmistui vuonna 1862, kun avattiin Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan. Arkkitehti oli C. A. Edelfelt, taiteilija Albert Edelfeltin isä. Sisäänkäynti asemalle oli Rautatientorin puolelta.
Vuonna 1863 rakennuksessa järjestettiin tanssiaiset. Seinät koristettiin köynnöksin ja kiskot katettiin lattiaksi. Keisari Aleksanteri II oli tullut avaamaan Suomen valtiopäivät, ensimmäiset pitkiin aikoihin.
Helsinki kasvoi nopeasti, ja jo 1890-luvulla ryhdyttiin kaavailemaan uutta asemaa. Suunnittelukilvan voitti Eliel Saarinen kansallisromanttisella, monin tornein ja karhupatsain varustetulla mallilla. Sitä arvosteltiin heti ”rationaalisuuden” puutteesta.
Saarinen lähti kiertelemään junalla Eurooppaan ja laati palattuaan uudet, modernit piirustukset. Ne kelpasivat. Alkoi soisen maaperän paaluttaminen tuhansilla tukeilla. Uutta asemaa päästiin rakentamaan vuonna 1912.
Maailmansodan syttyminen pysäytti työt. Vanhaa asemaa käytettiin edelleen, ja uuteen majoittui venäläisten sotilassairaala.
Ensimmäinen rautatieasema purettiin pois vasta 1918 joulukuussa. Uusi asema vihittiin käyttöön maaliskuussa 1919.
Katri Simonen
Jaa tämä artikkeli: