Tähti taivahalta. Monessa kuusessa on Minna Heimolan kädessä olevan tähden tapainen koriste symboloimassa Betlehemin tähteä.
Kaksi tulkintaa Jeesuksen syntymästä
Jeesuksen syntymästä ei kerrota evankeliumeissa paljonkaan. Mutta eipä joulukaan ole aina ollut nykyisen kaltainen suuri juhla.
”Joulua alettiin viettää nykyisellä paikallaan vasta 300-luvulla. Siihen asti pääsiäinen oli tärkein kristillinen juhla”, kertoo teologian tohtori, raamatuntutkija Minna Heimola.
Se, että Jeesus on ollut olemassa ja syntynyt Herodeksen aikana, on faktaa.
Moni muu asia ei ole, evankeliumien kirjoittajat kun ovat tulkinneet Jeesuksen elämää eri lähtökohdista käsin.
”Jeesuksen syntymää kuvaavat ainoastaan Luukas ja Matteus. Yhteistä heidän kirjoituksissaan on neitseellinen syntymä, syntymä Betlehemissä ja sen ajoittaminen Herodes Suuren hallintokaudelle ja se, että puhutaan kihlaparista Maria ja Joosef.”
Meille tuttu joulun kuvasto on perua sekä Luukkaalta että Matteukselta, mutta lisämaustetta on tullut muualtakin.
”Luukkaan evankeliumi kertoo Jeesuksen syntyneen tallissa. Teksti ei kuitenkaan kerro mitään eläimistä. Ne ovat luultavasti tulleet Jeesuksen syntymän kuvastoon kirkkotaiteen mukana”, kertoo Heimola.
Onhan se aika loogista, että tallissa on eläimiä. Ja tuntuu jollain tapaa turvallisemmalta ja lämpimämmältä ajatella, että Jeesuksen syntymäpaikaksi osunut talli ei ollut tyhjillään.
Betlehemin tähti ja sen paikalle johdattamat tietäjät kuuluvat nekin jouluaikaan ja tiernapoikaperinne on Suomessa varsin vahva.
”Luukas ei kerro tietäjistä, mutta Matteuksen evankeliumiin ne kuuluvat. Evankeliumissa ei tosin puhuta mitään siitä, kuinka monta tietäjiä oli.”
Tietäjien lukumääräksi tuntuu vakiintuneen kolme ja nimiksi Caspar, Melchior ja Balthasar, mutta määrästä ja nimistä on muitakin tulkintoja.
”Kolme on pyhä luku, joten se lienee vaikuttanut siihen, että tietäjiä kerrotaan olleen nimenomaan kolme.”
Jeesuksen syntymän ajasta kirjurien tulkinnat ovat aika tavalla erilaiset.
”Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesuksen syntymä ja ensimmäiset päivät sujuivat tavalliseen tapaan: syntymä, ympärileikkaus, vieminen temppeliin.”
Matteuksen teksti on draamallisempi, siinä kerrotaan muun muassa Herodeksen toimeen panemasta lastenmurhasta.
Tutkijan kannalta ongelma on se, että lastenmurhaa ei mainita muissa antiikin historiallisissa lähteissä.
Aika muuttuu, mutta ihmisluonto ei. Jo Jeesuksen aikaan asuinpaikalla oli merkityksensä.
”Messiaan odotettiin olevan soturikuningas eikä mies Nasaretista. Johanneksen evankeliumissa oleva Natanaelin kysymys ’Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?’ kertoi todellisista tunnoista.”
Jaa tämä artikkeli: