Hyvä kala. Kalastuskirjoissa osataan arvostaa omaa saalista. Esimerkiksi hauki on erinomainen ruokakala.
Kalamiehet kantavat vastuuta luonnosta
Kalastukseen kuuluu paitsi saaliin tavoittelu myös luonnosta nauttiminen.
Tekstit Tommi Sarlin
Kuva Plainpicture/Kuvaario
KIRJA ”Mikä ihana maailma, mikä suloinen suomalainen järvenselkä! Sisimmässä läikkyy hiljainen ilo ja nousee sanomattomana rukouksena sinne, mistä tämä kaikki elämän rikkaus on lähtöisin”, kirjoittaa Kuopion emerituspiispa Matti Sihvonen Kalamiehen rukouskirjassa. Kirjassa Sihvonen lainaa sellaisia kohtia evankeliumeista, joissa Jeesus ja hänen seuraajansa kalastavat. Yllättävän paljon sellaisia kohtia teksteistä löytyykin.
Evankeliumisitaattien lisäksi kirjaan on päässyt yksi lainaus Apostolien teoista ja Ilmestyskirjasta. Niissä kerrotaan Paavalin merihädästä sekä uudesta taivaasta ja maasta, jossa israelilaisia pelottanutta merta ei enää ole.
Sisävesien kalamiehenä Sihvonen toteaa, ettei hän koskaan ole voinut pitää järveä pahojen voimien pesänä. Päinvastoin hän kertoo mieleensä nousseen toiveen, jonka mukaan myös Jumalan uudessa maailmassa olisi myös järviä.
Sihvonen mietiskelee raamatunkohtia, jotka antavat tekstin teeman ja lähtökohdan. Siitä teksti laajenee käsittelemään ihmiseloa Jeesuksen aikana ja tänään. Kalamiehen kokemusmaailma paistaa teksteistä läpi tunnelmina ja ajatuksina. Kirjoittaja osoittaa ymmärtävänsä perin pohjin esimerkiksi sen, miten Jeesuksen aikana kalastettiin.
Kukin jakso päättyy rukoukseen. Ja mikä on kalamiehen rukoillessa, kun ympärillä on kaikki elämän rikkaus kauneimmillaan.
Matti Sihvonen: Kalamiehen rukouskirja, Kirjapaja 2013. 47 s, 17,95 e.
KIRJA ”Kalastusharrastukseni alkoi jo 1970-luvulla suvun mökkipaikalla Vihdissä mato-ongella. Useana aamuna pakotin äitini heräämään viideltä kanssani ongelle, koska olin kuullut, että kala syö aamutuimaan.”Peltsin kala-apajat esittelee tunnettuja kalapaikkoja ympäri maata eri vuodenaikoina. Mikko ”Peltsi” Peltola tunnetaan muun muassa Erätulilla- ja Peltsin Lappi -ohjelmien kalamiehenä ja juontajana. Hän on suorittanut myös toimittajan työnsä ohella myös kalastusoppaan ammattitutkinnon. Kirjan kieliasun takana on kirjailija Mika Wickström.
Peltola kertoilee mielenkiintoisista kalastuskohteista rennolla otteella. Kala-apajia on yhteensä kolmetoista seuraavilla paikoilla: Vantaanjoki, Emäsalo, Pellinki, Salo, Merikarvia, Äyskoski, Kitkajoki, Pitsusjärvi, Luohtojärvi, Utsjoki, Inarin seutu ja Juutua. Kirjassa kalastetaan niin meritaimenta kuin haukeakin ja esitellään myös turhaan vähempiarvoisina pidettyjä särkikaloja.
Esimerkiksi Vantaanjoen kohdalla Peltola kertoo juuri tämän joen kalastuksen erityispiirteistä, kalakannasta ja kalastuksen rajoituksista. Hän kuvaa värikkäästi aamuista kalaretkeään joen varteen. Hän ottaa voimakkaasti kantaa muun muassa vesilaitoksiin, jotka juoksuttavat tulva-aikoina puhdistamatonta jätevettä suoraan jokeen.
Myöskään merellä tapahtuva meritaimenen verkkokalastus ei saa Peltolalta ymmärrystä. Verkkokalastusta suositaan Suomessa hänen mukaansa liikaa. Erityisen haitallista se onkin sellasissa paikoissa, joissa riskinä on saada saaliiksi uhanalaisia lajeja.
Päävire Peltsin kala-apajissa on ongelmien tiedostamisesta huolimatta kalastamisen ilossa, joka syntyy luonnosta, kalakaveruudesta ja tietenkin myös saaliista.
Mikko Peltola ja Mika Wickström: Peltsin kala-apajat, Tammi 2013.
206 s., 34,95 e.
Jaa tämä artikkeli: