Upeat kalavedet. Ahti Suomi tietää, missä kala liikkuu. Espoon kalastusalueeseen kuuluu 8500 hehtaarin merialue. Espoo–Mankin kalastusalueelta löytyy lisäksi miltei sata sisämaan järveä ja lampea.
Kalastaminen kysyy taitoa
Ahti Suomi kalastaa ainoastaan sen, mitä jaksaa syödä.
Voissa paistettu ahven on veteraanikalastaja Ahti Suomen herkkua.
”Lääkärien kuullen sitä ei pidä sanoa”, Suomi, 85, ilakoi.
Hän on kalastanut Espoossa jo vuodesta 1951 asti.
Suomi kertoo kalastavansa pelkästään vapavälineillä, koska ne tuovat harrastukseen mukaan kuntoilua. Hän kalastaa vain sen verran, mitä jaksaa syödä. Vapakalastuksen etuna on sekin, että saaliin määrä on helpompi mitoittaa sopivaksi.
Ahvenien lisäksi hän kalastaa kuhaa, siikaa ja haukea.
”Lohien perässä en enää juokse”, Suomi toteaa.
Mieluisimmat kalapaikat löytyvät kesällä Hirsalasta ja Suvisaaristosta, talvella Kivenlahden seutu on oivallista pilkkimiseen.
Ahti Suomi kuuluu Laajalahden Kalamiesten Kerhoon. Jäsenet vaihtavat mielellään tietoja siitä, missä kala liikkuu. Pelkkä tieto kalojen liikkeistä ei kuitenkaan riitä, kalastamiseen tarvitaan taitoa.
”Saanti on ranneliikkeestä kiinni”, Suomi hymyilee.
Suomi on ollut innokkaasti mukana myös kilpailutoiminnassa vuosikymmeniä. Samalla tutustuu muihin kalastuksen harrastajiin.
Kalastusharrastukselle Suomi povaa nousujohteista tulevaisuutta: innokasta nuorta polvea on ilahduttavasti mukana kalakerhoissa. Kalastus tarjoaa vastapainoa tietokoneella istumiselle.
”Kalastus on erittäin hyvä harrastus, joka tuo ruokaa pöytään, tarjoaa liikuntaa ja tuo kavereita”, Ahti Suomi tiivistää.
Suomi muistuttaa, että vaikka ei olisi omaa venettä, niin ulkosaaristoonkin pääsee kesäisin helposti ja turvallisesti kalastamaan Espoon saaristoveneen kyydissä.
Espoon kalavesissä käy pyydykseen esimerkiksi kuha, siika, ahven, hauki, särkikalat ja silakka. Ulkosaaristosta saattaa saada saaliiksi myös kampelaa.
Espoon kaupungin ulkoilupäällikkö Tapani Kortelainen on huomannut, että kalakannat vaihtelevat syklisesti; välillä on parempia kalavuosia ja välillä huonompia. Ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä kalakantojen vaihteluun. Muutama vuosi sitten kuhakanta oli hyvä, mutta nyt se on alakantissa.
”Kuhan rauhoittaminen kesäkuun ajaksi pitäisi palauttaa, jotta se pystyisi lisääntymään rauhassa”, Kortelainen pohtii.
Pitkin rannikkoa istutetaan vuosittain vaellussiikaa ja meritaimenta. Lisäksi on istutettu ankeriasta ja haukea. Hauki- ja ahvenkannat ovat hyvät, myös taimenkanta on parina viime vuotena piristynyt.
Alamittaisesta saaliista rapsahtaa roimat sakot. Samalla tarkistetaan kalastusluvat. Jokaisen kalastajan tulee selvittää tarvitsemansa luvat omatoimisesti.
Espoon kalastusalueella on tehostettu erityisesti kuhan ja meritaimenen kalastuksen valvontaa.
”Älä ota alamittaista kalaa. Esimerkiksi kuhan alamitta on Espoon ja Espoo-Mankin kalastusalueilla 40 senttimetriä”, Kortelainen evästää.
Sofia Flygare
Espoon merialueelle on istutettu useita eri kalalajeja. Viime vuosina eniten on istutettu vaellussiikaa, 120 000 yksilöä vuonna 2012 ja 103 606 yksilöä vuonna 2013. Esimerkiksi meritaimenia istutettiin 37 408 vuonna 2013.
Jaa tämä artikkeli: