Kallion kirkkoherraksi valittiin Teemu Laajasalo
Kallion seurakunnan kirkkoherranvaalissa äänestettiin viime viikolla kirkkoherraksi Teemu Laajasalo . Laajasalo sai yhteensä 1 055 ääntä. Marja Heltelä sai 523 ääntä ja Juha Ropponen 144.
Äänestysinto oli kirkkoherranvaaliksi vilkasta, kun äänestysprosentti oli 9. Esimerkiksi vuonna 2010 järjestettyjen Mikaelin seurakunnan ja Vuosaaren seurakunnan kirkkoherranvaaleissa äänestysprosentit jäivät viiden molemmin puolin.
Ennakkoon vaalissa äänesti 602 henkilöä, kokonaisäänimäärä oli 1 722. Äänioikeutettuja oli yhteensä 19 068. Laajasalo astuu virkaan vuoden 2013 puolella.
Vaalien jälkeen Juha Ropponen on peräänkuuluttanut Kotimaa24:n uutisessa keskustelua siitä, missä määrin kirkkoherraehdokas voi olla esillä mediassa vaalien alla. Laajasalo esiintyi muun muassa YleLeaks- ja Puoli seitsemän -ohjelmassa sekä Helsingin Sanomissa .
– Jonkinlainen karanteeni ainakin televisioesiintymisissä olisi tarpeen. Yhden ehdokkaan esiintyminen valtamediassa koko kampanjan ajan asettaa ehdokkaat eriarvoiseen asemaan. Olisi hassua väittää, ettei tällä olisi merkitystä lopputulokseen. Tästä näkökulmasta on hieman huvittavaa, että ohjeissa rajoitetaan esitteiden jakoa esimerkiksi vaalisaarnan yhteydessä, Ropponen sanoo.
Laajasalon ja Heltelän tukijoukkoja kulki Kallion kaduilla kehottamassa ihmisiä äänestämään. Kallion vt. kirkkoherra joutui ohjeistamaan kampanjoitsijoita, jotta 40 metriä lähemmäksi äänestyspaikkaa ei saa mennä.
Helsingin tuomiokapituli on antanut ohjeita hyvästä vaalitavasta kirkkoherranvaalissa. Vanhan kirkkolain säädökset rajoittivat ehdokkaan itsensä tekemää vaalityötä. Se suhtautui kielteisesti siihen, että hakija puhuisi omasta puolestaan. Vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolain määräykset ovat aikaisempaa niukemmat. Lähinnä siinä rajoitetaan enää äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa vaalityötä. Helsingin hiippakunnan lakimiesasessorin Ritva Saarion mukaan ohjeet ovat tarkoituksellisen väljät.
– Tapa, jolla ehdokas tekee vaalityötä, kertoo myös paljon hänestä itsestään. Toisia puhuttelee vaatimattomampi vaalityö, toinen taas arvostaa näkyvämpää vaikuttamista. Oletettavaa on, että vaalityön luonne tulee muuttumaan. Esimerkiksi sosiaalinen media on tullut vahvasti kuvaan mukaan, Ritva Saario sanoo.
Jaa tämä artikkeli: