Haaviin vai ei? Kiista kolehtikohteista jatkuu, mikäli seurakuntien on pakko kerätä kolehteja järjestöille, joiden toimintaa seurakunta ei halua tukea. Kallion seurakunnan lisäksi samantyyppinen keskustelu on herännyt muun muassa Malmilla ja Paavalin seurakunnassa. Kuva: Terhi-Anneli Koivisto
Kalliossa kytee kolehtikapina
Kallion seurakunta perää Kirkkohallitukselta lisää päätösvaltaa seurakuntiin.
Kiista kolehtikohteista ei hellitä ennen kuin kirkkohallituksen linjauksista vallitsee seurakunnissa riittävä yhteisymmärrys. Tätä mieltä ovat sekä Kallion seurakunnan kirkkoherra Heikki Ahonen että seurakuntaneuvoston jäsen Eekku Aromaa.
Heidän mukaansa kirkkohallituksen tulisi luovuttaa seurakunnille lisää päätösvaltaa kolehdin kannossa. Vuoden mittaan kolehtipyhiä on noin 75, ja nykyisistä kolehtikohteista noin puolet päättää kirkkohallitus.
– Jos kohde on hyvä, kolehti kannetaan seurakunnassa mielellään. Mutta kiista jatkuu, jos kolehteja on pakko kerätä järjestöille, joiden toimintaa seurakunta ei halua tukea, sanoo Ahonen.
Kirkkoherra viittaa Kallion seurakunnan tapahtumiin. Seurakuntaneuvosto ja kirkkoherra olivat tämän kevään aikana eri mieltä siitä, tuleeko seurakunnan kerätä kirkkohallituksen pakolliseksi määräämä kolehti Suomen Raamattuopistolle.
Kolehti kerättiin seurakuntaneuvoston vastuksesta huolimatta, sillä Ahonen katsoi viisaaksi noudattaa kirkkolakia ja kirkkohallituksen laatimaa kolehtilistaa.
Kirkkoherra ehdottaa, että kirkkohallitus ei määräisi, vaan pelkästään suositteli kolehtien saajiksi sellaisia järjestöjä, joiden suhtautuminen naispappeuteen tai seksuaalivähemmistöihin poikkeaa merkittävästi kirkon virallisesta linjasta.
Kirkkohallitus hyväksyi viime viikon täysistunnossaan kolehtien määräytymisperusteet. Ensimmäisenä ovat pakolliset, tiettyyn päivään sidotut kolehdit ja toisena pakolliset, seurakunnan harkinnan mukaan tiettynä ajanjaksona kerättävät kolehdit. Kolmantena tulevat suosituskolehdit, joita seurakunta voi halutessaan sijoittaa kolehtipyhille, joista se itse päättää.
Kirkkohallitus linjasi lisäksi, että määrätty kolehti tulee kantaa seurakunnan kaikissa kirkoissa, eikä kolehdin kantopäivää voi muuttaa ilman painavaa syytä.
Päätösten taustalla väikkyy vilkas kolehtikeskustelu, jota osaltaan vauhditti tyytymättömyys Älä alistu! -kampanjan viestiin.
Eekku Aromaa ja muutama muu Kallion seurakunnan luottamushenkilö julkaisi maaliskuussa nettiadressin, joka osoitettiin kirkkohallitukselle. Kirjeessä pyydettiin, että ”Kirkkohallitus tarkastelisi kolehtipyhien määräämistä aikaisempaa tarkemmin, erityisesti sellaisten järjestöjen osalta, joiden käsitykset naispappien, homoseksuaalien, eronneiden ja yksineläjien kohtaamisesta poikkeavat merkittävästi evankelisluterilaisen kirkon virallisesta linjasta.”
Adressin allekirjoitti noin 600 ihmistä, ja joukossa oli lukuisa määrä seurakuntien luottamushenkilöitä muun muassa Kallion, Malmin, Paavalin, Töölön, Meilahden, Kannelmäen ja Vuosaaren seurakunnista sekä ympäri Suomen.
Kallion seurakunnan luottamushenkilö Eekku Aromaa huomauttaa, että Kalliossa ei kerätty kolehtia naispappeusvastaiselle Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (Sley) lainkaan vuosina 2008–2010, vaikka Sley:n kolehtipyhä on määrätty pakolliseksi. Kirkkohallitus ei tuolloin kuitenkaan reagoinut Kallion seurakunnan omaan linjaukseen vaan hyväksyi sen kaikessa hiljaisuudessa.
– Emme halua jatkossakaan kerätä kolehtia Sley:lle tai muille järjestöille, jotka vastustavat naispappeutta tai ovat avoimen torjuvia seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Kirkkohallitus linjasi, että jos on tarpeeksi ”painava syy”, voi kolehtipäivää vaihtaa. Tämä kohta jättää tulkinnanvaraa, sanoo Aromaa.
Kirkkohallitus kokoontuu syyskuussa päättämään vuoden 2012 kolehtikohteista. Kolehtien vuosituotto on ollut viime vuosina 8 miljoonan euron suuruista. Kallion seurakunnassa kolehdit tuottavat keskimäärin 200 euroa kolehtipyhää kohden.
Ulla Lötjönen
Jaa tämä artikkeli: