Kampin kappelissa voi puhua murheistaan
Kampin kappelille ovat löytäneet tiensä jo tuhannet ihmiset. Monet eivät kuitenkaan tiedä, ettei kappelissa vain hiljennytä, vaan siellä voi myös keskustella työntekijöiden kansssa.

Kampin kappelille ovat löytäneet tiensä jo tuhannet ihmiset. Monet eivät kuitenkaan tiedä, ettei kappelissa vain hiljennytä, vaan siellä voi myös keskustella työntekijöiden kansssa.

Kampin kappelissa voi puhua murheistaan

Kampin kappelissa ei vain hiljennytä, vaan siellä kohdataan ihmisiä ja tarjotaan heille keskusteluapua. Murheet ovat moninaiset, joiden kanssa ihmiset tulevat juttelemaan kappelin työntekijöille.

Kampin kappelin avajaisista on kulunut kohta kolme vuotta. Kappelin toiminnan johtavana tähtenä on ollut ajatus siitä, että siellä edistetään kaupunkilaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Toiminnanjohtaja Kenneth Koskinen on luotsannut kappelia noin puolitoista vuotta. Kappelin toiminta keskittyy ihmisten kohtaamiseen ja hiljentymiseen. Arkkitehtooniseksi ihmeeksikin tituleeratun kappelin ihastelun ja siellä hiljentymisen lisäksi kappelista saa tarvittaessa keskusteluapua ilman ajanvarausta. Kävijämäärä on vakiintunut noin 200 000 tasolle.
 

Kappeliin tullaan puhumaan muun muassa yksinäisyydestä.


– Kävijöistä suurin osa tulee tutustumaan arkkitehtuuriin tai hiljentymään. Aiheita joiden tiimoilta apua tullaan hakemaan, ovat muun muassa yksinäisyys, suru liittyen kuolemaan tai omaan tai läheisen sairauteen, taloudelliset vaikeudet, parisuhteen ongelmat, riippuvuudet, asunnottomuus, työttömyys, jokin akuutti kriisi ja mielenterveyden ongelmat, kertoo Kenneth Koskinen.

Ihmisiä kohtaamassa on kappelissa kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolta neljä sosiaalialan ammattilaista, Helsingin seurakunnista on neljä työntekijää, vartijoita on kaksi, suntioita kaksi ja yksi tuntisuntio. Lisäksi kappelilla on 14 vapaaehtoistyöntekijää. Moniammatillinen toimintaympäristö asettaa omat haasteensa myös johtamiselle.

– Työntekijöitä on kahdesta eri organisaatiosta ja meidän työntekijöillä on yhteensä seitsemän eri koulutustaustaa. Työtä tehdään kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Oman haasteensa tuo myös kiireisten ja hiljaisten hetkien suuri vaihtelu sekä kävijöiden tarpeiden moninaisuus, Koskinen kuvaa.

Tällaisessa työssä on paljon asioita, joita ei voida kontrolloida. Kun kävijöiden tarpeet ovat yksilöllisiä, on tarkan ja yksityiskohtaisen ohjeistuksen luominen haastavaa, ellei mahdotonta. Jokaisella työntekijällä on oma erityisosaamisalueensa ja kohtaamistyötä tehdään oman persoonan kautta.

– Asiakaskohtaamisissa keskustellut aiheet ja niissä läpikäydyt tunteet voivat välittyä työyhteisöön. Toisaalta myös työilmapiirimme vaikuttaa asiakkaaseen, Koskinen kertoo.
 

Tietoisuutta itsestään voi lisätä kuuntelemalla omaa kehoaan.


Kenneth Koskinen hyödyntää kohtaamistyön johtamisessa hahmo- eli gestalt-terapiaa, jossa pääpaino on tässä hetkessä.

– Elämä tapahtuu tässä hetkessä, ei tulevaisuudessa tai menneessä. Myös kohtaaminen tapahtuu tässä ja nyt. Syynä tämän hetken tai kohtaamisen välttelyyn voivat olla menneisyydessä käsittelemättä jääneet asiat. Tällaiset asiat on syytä tehdä näkyviksi, vaikka kertomalla toiselle, että hän asettaa nyt minuun tai tilanteeseen asioita, jotka eivät liity tähän.

Kun kohtaamisessa päästään nykyhetkeen, syntyy kontakti. Ihmisillä voi kuitenkin olla puolustusmekanismeja, jotka estävät kohtaamista. Sen takia on tärkeää tulla tietoiseksi omista puolustusmekanismeistaan.

– Voin muuttaa toimintaa vasta sitten, kun olen tietoinen omasta toiminnastani ja sen aiheuttamista reaktioista muissa. Tietoisuutta itsestään voi lisätä muun muassa itseään ja omaa kehoaan kuuntelemalla, työnohjauksessa tai terapiassa.

Myös vastuun ottaminen omasta toiminnasta on tärkeää. Hahmoterapiassa vastuulla tarkoitetaan kykyä vastata tietoisesti ulkoisiin ja sisäisiin impulsseihin ja ärsykkeisiin, jolloin tunnistetaan omat halut, tunteet ja mielipiteet. Toimitaan vastuullisesti, eikä reaktiivisesti.  
 

On tärkeää hyväksyä itsensä, tunteensa ja puutteensa.


– Tämä tarkoittaa muun muassa, että teemme ihmisinä näkyväksi sen mikä olemme ja hyväksymme sen. Tämä vaatii rohkeutta. On tärkeää hyväksyä itsensä, tunteensa ja puutteensa. Aina kannattaa kokeilla ja heittäytyä tilanteisiin. Joskus voi myös epäonnistua, ja myöntää virheensä, kuvaa Koskinen joitain hahmoterapian lähestymistapoja kohtaamistilanteissa.

Kenneth Koskinen puhui Maria Akatemian 6. symposiumissa, jonka juontaja, tv-toimittaja Maarit Tastula luonnehti Kampin kappelia tilana esteettiseksi ja kysyi Koskiselta, uskooko tämän kauniin tilan parantavaan vaikutukseen.

– Välillä siihenkin turtuu, mutta silloin minun itsenikin pitää mennä välillä kappelisaliin rauhoittumaan ja hiljentymään, Koskinen myöntää.

Kampin kappeli

  • Periaatteena matala kynnys
  • Auki joka päivä (ma–pe 8–20, la–su 10–18)
  • Keskusteluapua ilman ajanvarausta

 

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi