Kansa kysyy, piispa vastaa

Irja Askola ei hätkähdä outojakaan kysymyksiä kristinuskosta.

• 06.08.2009 12:32
• Heli Kulmavuori
• Hans von Schantz

Irja Askola on tuore piispa, jonka työmaata ovat muun muassa Helsinki, Vantaa, Myrskylä, Pornainen, Pukkila ja Askola.

Hän on uudesta pestistään iloinen, vaikka tietää, että häneen kohdistuu monenlaisia ja keskenään ristiriitaisiakin odotuksia. Hän haluaa elää ja tehdä töitä avoimella mielellä.

— Ristiriidat ja erilaiset käsitykset asioista kuuluvat elämään. Ei kirkko ole siinä mikään poikkeus. Me tarvitsemme kykyä elää ristiriitojen keskellä, ratkaista niitä yhdessä ja kykyä kunnioittaa toisiamme, myös erilailla ajattelevia.

— Tahdon työssäni olla ihmisten kanssa yhdessä kyselemässä ja pohtimassa elämän ja uskon kysymyksiä.

Niitä hänellä on nytkin edessään, pääkaupunkiseudulla asuvien eri-ikäisten ihmisten kummallisia, kiperiä, koskettavia ja kepeitäkin kysymyksiä kristinuskosta. Miksi? Mitä varten? Onko väliä? Kuka määrää? kyselevät niin rippikoululaiset, abit, keski-ikäiset kuin eläkeläiset.

Irja Askola suoristaa kahvilan tuolissa selkänsä, väläyttää pienen hymyn ja ryhtyy kuuntelemaan ja vastaamaan.

Olin juuri kummipoikani rippikirkossa, eikä siellä laulettu yhtään tuttua virttä. Pahoitin mieleni. Miten tähän on tultu?

— Yleensä papit ja kanttorit ottavat tämän monen ihmisen toiveen huomioon ja valitsevat konfirmaatiomessuun ainakin jonkun vanhan tutun virren. Se on tärkeää, koska monille messussa juuri tuttujen virsien laulaminen synnyttää iloa, tuo mieleen muistoja ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

— Mutta tosiasia on myös se, että uusissa virsissä on nuoria koskettavia kappaleita, joita he ovat luultavasti rippileirillä laulaneet ja joista on tullut heille tuttuja ja rakkaita. Ehkä he kaipaavat niitä sitten joskus, kun ovat oman rippilapsensa konfirmaatiossa. Tämä on tasapainon etsimistä.

Missä Jeesus on nyt, entä saatana?

— Jeesus on sekä tuonpuoleisessa että henkensä kautta läsnä siellä, missä häntä rukoillen lähestytään. Hänen omien sanojensa mukaan kohtaamme hänet myös palvelemalla ja auttamalla kärsiviä ja apua tarvitsevia lähimmäisiämme.

— Saatana on läsnä maailmassa pahuuden voimissa.

Uskovaiset lohduttavat kuoleman kohdatessa toisiaan sillä, että taivaassa tavataan. Raamattu kai kuitenkin kertoo, että vainajat herätetään kuolleista viimeisenä päivänä. Siis sielläkö ne kaikki nyt makaavat odottamassa? Satoja, jopa tuhansia vuosia? Ei ole lohdullinen ajatus, että taivaassa tavataan joskus epämääräisenä ajankohtana epämääräisessä tulevaisuudessa.

— Silloin kun läheinen ihminen on kuollut ja suru siitä on pahimmillaan, kaikki lohduttavat sanat saattavat tuntua epämääräisiltä ja riittämättömiltä. Taivaassa tavataan -sanonta sisältää kalpean yrityksen ilmasta sitä, ettei ero rakkaasta ole lopullinen eikä kuolema ole kaiken päätepiste vaan kaksoispiste.

Voiko tosiaan olla niin, että taivaan portit aukeavat tyypille, joka rällää koko elämänsä, istuu vankilassa taposta ja vasta kuoleman hetkellä pyytää armoa? Pääseekö loppujen lopuksi kuka vaan taivaaseen, vaikka tekisi mitä?

— Taivaan porttien aukaiseminen tai kiinni laittaminen ei kuuluu kenenkään ihmisen, ei edes piispan, päätösvaltaan. Uskomme mukaan ihminen pelastuu armosta, ei hyviä tekoja tekemällä tai pahoja tekoja välttämällä. Jeesus lupasi avata paratiisin portit rikolliselle, joka kärsi kuolemanrangaistusta ristinpuulla.

Mikä se sellainen Kaikkivaltias on, joka antaa viattomien lapsien ensin syntyä ja sitten kärsiä sodissa tai jäädä suojatiellä auton alle?

— On olemassa sellaista kohtuuttomalta tuntuvaa ja epäoikeudenmukaista kärsimystä, jonka edessä minun sanani ja vastaukseni katoavat. On asioita, joiden edessä on suostuttava mykkyyteen ja jätettävä oma neuvottomuutensa rukouksessa Jumalalle.’

Voiko rukoilemalla parantaa sairaita?

— Voi. Mutta Jumala toimii myös terveydenhoitohenkilökunnan kautta. Joskus rukous auttaa myös kestämään sitä, että ei parane.

— Sairaan puolesta rukoileminen on vanha kristillinen perinne. Rukouksella voi parantaa, mutta se ei ole maaginen temppu. Rukous ei myöskään ole lääketieteen kilpailija eikä vaihtoehto.

Miksi juuri kristinusko olisi se oikea, kun maailmassa on niin paljon muitakin uskontoja ja niissä hyvää tekeviä ihmisiä?

— Minulle kristinusko on tarjonnut vastauksen siihen, mitä olen etsinyt. Samalla arvostan ihmisiä, jotka uskovat toisin. Olen löytänyt muista uskonnoista monia yhteisiä arvoja ja hyvää tekeviä ihmisiä.

Eikö sinua kavahduta, että kristinusko on niin verinen uskonto, että sunnuntaisinkin messussa syödään Jeesuksen ruumista ja juodaan verta?

— Jeesuksen ruumis ja veri eivät minua kavahduta, vaikka joskus nuoruudessa ne tuntuivatkin vähän oudoilta kielikuvilta. Mutta minua kavahduttaa, kuinka paljon kristinuskon nimissä on tehty väkivaltaa toisille ihmisille.

— Itselleni Jeesuksen ruumis ja veri ovat syvin kielellinen ilmaus siitä, miten lähellä hän on meitä ehtoollisessa ja miten todellisesti hän tulee arkeemme.

Onko kristinuskossa oikeasti kolme jumalaa, kun jotkut palvovat Isä Jumalaa, toiset Jeesusta ja jotkut Pyhää Henkeä?

— Ei. Uskomme yhteen Jumalaan, jossa on nämä kolme puolta.

Miksi Raamatun sääntöjä voidaan soveltaa miten vaan? Eräskin on vastustanut topakasti homoliittoja Raamattuun vedoten, muttei ole pitänyt minään omaa kolmea avioliittoaan ja kahta eroaan. Ymmärrykseni mukaan Raamattu kieltää erot. Ja käskee pappien kasvattaa poskiparran! Missä papiston poskiparrat?

— Raamatussa on kirjoituksia eri ajoilta. Siinä näkyy heijastuksia sen kirjoittamisaikojen kulttuureista ja maailmankuvista. Tarvitsemme Raamatun tieteellistä tutkimusta muun muassa sen vuoksi, että osaamme erottaa oleellisen epäoleellisesta.

Raamatussa sanotaan, että Jumala loi maailman kuudessa päivässä. Tiede sanoo, että ei maailman syntymiseen mitään jumalaa tarvita. Onko Raamattu jo aikansa elänyt?

— Meillä on kirkossa erilaisia käsityksiä Raamatusta. Itse lähden siitä, että Raamattu ei ole biologian, lääketieteen eikä tähtitieteen oppikirja, vaan Raamatussa Jumala ilmoittaa meille, mikä on hänen suhteensa ihmiseen ja miten hän toivoo ihmisten elävän toistensa kanssa. Raamattu kertoo myös, miten erilailla ihmiset voivat kohdata Jumalan.

Jos Jumala on luonut maailman, niin mistä Jumala on saanut alkunsa?

— Minulla ei ole tuohon vastausta. Jumalan olemukseen kuuluu, ettei häntä pysty tyhjentävästi sanoin selittämään. Jumalan alkuperä pysyy meiltä salassa.

Miksi koko Raamattu on kristinuskon pyhä kirja? Vanhassa testamentissa on paljon kummallisuuksia, ja kun jakeita luetaan Pyhänä Sanana, saadaan käsittämättömiä tulkintoja. Vanhan testamentin voisi julistaa historiankirjaksi eikä uskonopiksi. Vai eikö?

— Uutta testamenttia ei voi ymmärtää ilman vanhaa. Pitää lukea kirjan koko juoni. Jeesuksen sanoman radikaalisuus ja ainutlaatuisuus tulevat ilmi suhteessa Vanhaan testamenttiin.

— Ja kyllähän Vanhassa testamentissakin esimerkiksi psalmit ovat edelleen ajankohtaisia ja koskettavia ihmiselämän ja uskon kuvauksia. Niissä sykkivät myös tämän ajan ihmisille tutut tunnot. Miksi ne pitäisi jättää pois vain siksi, että ne on kirjoitettu kauan aikaa sitten?

Miten kukaan järkevä ihminen voi uskoa enkeleihin?

— Tunnen monta järkevää ihmistä, jotka ovat kokeneet enkeleiden läsnäolon ja heidän siunauksensa elämässään.

Ydinvoimaa, vai ei? Mitä teologia sanoo?

— Raamattu tai teologia ei anna meille tämänkaltaisia yksityiskohtaisia kulutusohjeita tai poliittisia ohjelmia.

Mikä on elämän tarkoitus Raamatun mukaan? Tulee mieleen, että kärsi, kärsi, kärsi vaan, niin kirkkaamman kruunun saat.

— Elää luottamuksessa Jumalaan ja yhteydessä toisiin ihmisiin. Jeesus ei sanonut, että kärsi, kärsi, vaan hän sanoi, että olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.

Saako kristitty olla rikas?

— Saa. Mutta hänen pitää miettiä, miten hän käyttää omaisuuttaan ja minkälaisilla ehdoilla hän suostuu sitä hankkimaan.

Määrääkö Raamattu tai katekismus, että kirkossa pitää olla urut?

— Ei määrää. Esimerkiksi ortodoksisessa kirkossa ei ole minkäänlaisia soittimia. Meillä luterilaisessa messussa käytetään taas välillä monia muitakin soittimia kuin urkuja. Mikään soitin sinällään ei ole pyhä tai paha, riippuu siitä, mitä sillä tehdään.

Miksi uskovaiset ovat niin kiinnostuneita seksistä? Onko sillä niin väliä, miten ihmiset omaa henkilökohtaista elämäänsä elävät?

— Seksuaalisuus on niin valtava voima ja olennainen asia ihmiselämässä, että kaikkia se kiinnostaa jossain määrin.

— Seksuaalisuus ja seksuaalietiikka näyttävät olevan asioita, joista meillä on erilaisia näkemyksiä ja siksi niistä on hyvä keskustella. Nyt puhutaan myös asioista, joista ennen on vaiettu. Minusta on hyvä, että kirkossa puhutaan seksuaalisuudesta, mutta kurjaa on se, jos asiallinen keskustelu kääntyy tuomioiden ja leimojen heittelemiseksi.

Ovatko kristinuskon mukaan miehet perheen pomoja ja ihmiset arvokkaampia kuin eläimet?

— Eivät ole. Kristinuskon olemukseen kuuluvat tasa-arvo sekä ihmisten ja eläinten oikeudenmukainen kohtelu niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin.

— Ihmisten ja eläinten elämä ja tehtävä ovat erilaisia, mutta se ei oikeuta kohtelemaan eläimiä eikä muuta luontoa riistäen tai ahnehtien. Koko luomakunta on pyhä, joten meidän tulee kohdella arvostavaan sävyyn kaikkia luotuja, oli kyse sitten kanasta, kalasta tai toisesta ihmisestä.

Mitä voisi tehdä sille, että kristinuskossa seksuaalisuus patoutuu joillakin papeilla tai uskovilla miehillä niin pahasti, että he käyttävät lapsia seksuaalisesti hyväksi, vaikka se on kaikkien lakien vastaista?

— Viime aikoina kirkkojen johtajat ovat jyrkästi tuominneet lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja toivovat, että mikäli sitä esiintyy, siitä raportoidaan.

Kristityt rukoilevat kädet ristissä. Mitä se auttaa? Eikö sadetanssi auttaisi yhtälailla?

— Meille tutuin tapa rukoilla on kädet ristissä, mutta rukouksen kuuleminen ei ole kiinni asennosta vaan asenteesta. Joissakin kirkoissa rukoillaan polvillaan, joissakin kädet ylöskorotettuina ja joissakin tanssien.

Miksi vain joillekin valaistaan kristinuskon totuudet ja niin monet joutuvat olemaan ikuisia etsijöitä ja epäilijöitä?

— Siihen kukaan ei pysty vastamaan. Ihmiset kokevat valaistumisen, jos sitä sanaa halutaan käyttää, hyvin erilailla. Joillekin etsiminen ja kyseleminen ovat jo syvästi uskossa kiinni olemista. Minusta uskoon kuuluu aina myös annos etsijänä olemista. Varmat vastaukset eivät ole uskon mitta.

Mitkä ovat kristinuskon vahvuuksia nykymaailmassa, jossa on tarjolla mitä erilaisimpia maailmankatsomuksia, uskontoja ja henkisiä virtauksia?

— Ensiksikin: Kristillinen usko ei ole soolosuoritus, vaan yhteisöllinen asia. Esimerkiksi messu on parhaimmillaan hoitava yhteisöllinen tapahtuma, jossa voi käydä läpi oman elämänsä kipukohtia.

— Toiseksi: Kristinuskon vapauttava sanoma on anteeksianto. Se on asia, joka voi olla muutosvoima yksittäisen ihmisen elämässä ja koko maailmassa.

— Kolmanneksi: Astuminen ulos omasta sisäpiiristä ja apua tarvitsevien auttaminen ovat aina kuuluneet kristinuskoon. Meidän tehtävämme on olla yhteiskunnan vähäosaisten puolella ja pyrkiä poistamaan köyhyyttä ja vääryyttä.

Voiko kristittynä pitää itseään ihminen, joka uskoo Jumalaan, mutta ei ymmärrä uskontunnustuksesta kuin ensimmäisen säkeen?

— Voi, koska kristillinen usko ei ole sanojen yksityiskohtaista ymmärtämistä vaan Jumalaan turvautumista. Myös uskontunnustukseen voi yhtyä, vaikka ei jokaista yksityiskohtaa ymmärräkään.

— Uskontunnustus ei ole totuustesti vaan mahdollisuus liittyä kirkon yhteiseen uskoon. Se ei ole autokoulun kirjallisen kokeen tyyppinen urakka, jonka läpäistyään pääsee kirkon piiriin, vaan uskon mysteerin kuvaus.

 Mie–sie-tytöstä kirkon naiseksi

Irja Askola vihitään piispan virkaan su 12.9. klo 10 alkavassa messussa Helsingin tuomiokirkossa. Messuun ja kirkkokahveille on vapaa pääsy. Kirkon ovet avautuvat klo 9. Messu televisioidaan suorana lähetyksenä YLE TV1:ssä ja lähetetään radiossa YLE Radio 1:ssä.