Kansalaisaloite
On hyvä, että kirkon asemasta Suomessa ja sen merkityksestä suomalaisille keskustellaan. Hyvän tilaisuuden tähän antaa muun muassa kansalaisaloite, jolla vaaditaan kirkon ”etuoikeuksien” poistamista ja valtiokirkon alasajoa.
Aloite on pöhkö. Suomessa ei ole valtiokirkkoa. Sellaiselle on ominaista, että kirkon työntekijät ovat valtion palkkaamia, valtionpäämies on myös kirkon pää ja niin edelleen. Tällaista ei Suomessa ole ollut 1800-luvun jälkeen. Kirkolla ja yhteiskunnalla on toki useita liittymäkohtia. Niissä ei niinkään ole kyse kirkon edusta, vaan ihmisten oikeuksista kansallisiin perinteisiin ja omaan uskontoon.
Aloitteen tekijöitä nyppii, että kirkko hoitaa hautausmaat. He haluavat viedä suomalaisilta oikeuden tulla haudatuiksi kirkkomaahan, mitä kuitenkin yli 95 prosenttia suomalaisista haluaa. Kirkko saa vihkiä avioliittoon. Olisiko pariskunnilta vietävä oikeus kirkkohäihin? Mielenkiintoinen on vaatimus, että myös uskonnottomille yhteisöille annettaisiin oikeus vihkimiseen. Mille yhteisöille? Vapaa-ajattelijoilleko? He varmaan siteeraisivat vihkiseremoniassa Korinttolaiskirjeen sijaan pornolehtiä, jollaisiin ovat olleet Raamattua vaihtamassa.
Aloitteessa vaaditaan myös kirkollisverotuksesta luopumista eli kirkon talouden raunioittamista. Siinä loppuisivat muun muassa rippileirit, jonka haluaa käydä yhdeksän kymmenestä nuoresta. Rapistumaan jäisivät myös kirkot ja kirkkomaat, jotka sentään ovat kansallisia aarteita. Samalla logiikalla voitaisiin vaatia, ettei yhteiskunta saa tukea oopperaa tai teatteria, koska ihan kaikki eivät niistä pidä. Yleisradion ei liioin pitäisi niitä esittää, kuten aloitteen tekijät vaativat hartausohjelmia lopettaviksi.
Suomalaisen yhteiskunnan perusajatuksia on, että vanhemmat saavat kasvattaa lapsensa omien arvojensa mukaan. Yhteiskunta tukee heitä tässä kasvatustyössä. Siksi on oman uskonnon opetus, samoin kuin äidinkielen opetus, vaikka perusvalmiudet molempiin syntyvät jo kotona.
Joku voisi masinoida vastapainoksi kansalaisaloitteen, että kouluissa on pidettävä kiinni suomalaisista perinteistä. Kaikissa koulussa on järjestettävä itsenäisyyspäivän juhla, jossa lauletaan Maamme-laulu ja kevätjuhla, jossa veisataan Suvivirsi.
Seppo Simola, päätoimittaja
seppo.simola@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: