Vähenevää kiinnostusta. Kirkkomusiikin opiskelijoille avautuu vuosittain kolmisenkymmentä uutta opiskelupaikkaa. Klassisen musiikin koulutukseen on entistä vähemmän hakijoita. Sen sijaan musiikkikasvatus kiehtoo opiskelemaan pyrkiviä jatkuvasti enemmän. Kuva: Jukka Granström/KuvaKotimaa
Kanttorikoulutusta rukataan rankalla kädellä
Kirkkomusiikki menettää professuurinsa Sibelius-Akatemiassa. Yhä useampi kanttori hallitsee paitsi urut myös rytmimusiikin.
Elokuun alussa astuu voimaan Sibelius-Akatemian organisaatiouudistus, jossa Helsingin kirkkomusiikin osasto menettää ainokaisen professuurinsa. Kirkkomusiikki saa aineryhmän aseman muiden osastojen tapaan. Uudistusta perustellaan hallinnon keventämisellä ja työvoiman mahdollisimman hyvällä käytöllä. Professuuri lakkaa myös Kuopion kirkkomusiikin osastolla.
Helsingin kirkkomusiikin koulutuslinjan johtaja Timo Kiiskinen arvostelee uudistusta, joka tuottaa vain uutta hierarkiaa. Kirkkomusiikin asema uhkaa heiketä pysyvästi.
– Jostain syystä Akatemiassa ajatellaan, että ammattiin johtavana, peruskoulutusta antavana opetuslinjana resursseistamme voidaan ottaa pois. Olen eri mieltä. Kirkkomusiikki on vanhinta musiikkia ja tutkittavaa riittää. Se on kansainvälisesti korkeatasoista, hän perustelee.
Oppialan kehittäminen ei jatkossa ole enää yhdenkään professorin vastuulla. Kirkkomuusikoiden jatkokoulutus ja tutkimuksen ohjaus tullaan hoitamaan muiden oppialojen professorien voimin. Rehtori on luvannut, että talouden kohentuessa kirkkomuusikot saavat taiteellisen professuurin.
– Se on vain lupaus, joka voi jäädä toteutumatta, Timo Kiiskinen sanoo.
Haagan seurakunnan kirkkoherra Hannu Vapaavuori ymmärtää myös oppilaitoksen kantaa. Kirkkomusiikin professorina vuosina 2003–2004 toimineen Vapaavuoren mukaan kyse ei ole mistään kirkkomusiikin vainosta.
– Jatkotutkimuksia on ollut vähän. Väitöskirjoja tulee ehkä noin yksi vuodessa. Eräs syy lienee myös, että päteviä hakijoita professorin virkaan ei tahdo löytyä. Päätös on looginen, koska resursseja tarvitaan muualla, Vapaavuori sanoo.
Kirkkomusiikin osasto kouluttaa muun muassa muusikoita, pedagogeja ja tutkijoita kirkkomusiikin tehtäviin. Koulutusohjelmassa suoritettu musiikin maisterin tutkinto pätevöittää kanttorin virkaan.
Maisterin tutkinnon syventymiskohteiksi voi valita kuoronjohdon, laulun, projektin, tutkimuksen tai urkujensoiton. Helsingissä koulutus painottuu klassiseen musiikkiin.
– Painopiste on ollut urkujen soitossa niin vahvasti, että muut osa-alueet eivät ole päässeet kasvamaan, Vapaavuori arvioi.
Kuopiossa on ollut Helsingistä hieman poikkeava linja musiikkilajien suhteen. Siellä on myös avattu uusi tie kanttorin virkaan. Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa voi suorittaa filosofian tai kasvatustieteen maisterin tutkinnon, jonka pääaineena on musiikkikasvatus. Myös ammattikorkeakoulussa suoritettu kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tarjoaa väylän kirkon töihin. Kun nämä osaajat täydentävät opintojaan Kuopiossa kirkkomusiikin opinnoilla, he voivat hakea kanttorin virkoihin.
Näin on ollut viime vuodesta lähtien, jolloin piispainkokous väljensi kanttorien kelpoisuusvaatimuksia. Niitä ollaan edelleen täsmentämässä.
– Uuden koulutuksen avulla on tarkoitus vahvistaa musiikkikasvatusta kirkossa. Se tuo uudenlaista otetta ja musiikkia seurakuntiin, Hannu Vapaavuori sanoo.
Helsingin kirkkomusiikin osaston johtajan Timo Kiiskisen mukaan Helsingissä kanttoriopiskelija voi nykyisellään saada jopa Kuopiota monipuolisempaa koulutusta.
– Monet opiskelevat kevyen musiikin soittimia, bänditoimintaa ja rytmimusiikkia. Klassisessa musiikissa he puolestaan opiskelevat ryhmässä toimimista, jota esimerkiksi kantaattien esittäminen tai muu yhteismusisointi vaativat.
Yksi muusikko on erittäin harvoin yhtä aikaa huippu-urkuri, -kitaristi ja lastenmuusikko.
– Lähtökohtamme on, että ihminen voi saada pariin kolmeen alueeseen syventävän koulutuksen. Sen lisäksi hän saa taitoja muunlaisen musiikin organisoimiseen, Kiiskinen sanoo.
Tommi Sarlin
Jaa tämä artikkeli: