Kylpypalju tai ampiaispesä. Suunniteltu kappeli on saanut jo monta lempi- ja pilkkanimeä. Kuva: Arkkitehtitoimisto K2S Oy
Kappeli tulee
Kaupunginvaltuusto keskustelu vilkkaasti Kampin kappelista. Minareeteistakin väiteltiin.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viikko sitten asemakaavamuutoksen äänin 69–9, tyhjiä 4. Vuokrausperusteet eli 5 169 euron vuosivuokra ja vuokrasopimus 50 vuodeksi hyväksyttiin äänin 72–6, tyhjiä 6. Yhteinen kirkkoneuvosto oli pyytänyt tammikuussa, että tontti saataisiin kappelikäyttöön vastikkeetta.
Valtuutettu Minerva Krohn (vihr.) teki vastaesityksen ehdottaen kaavamuutoksen hylkäämistä.
–Suora tilan tarjoaminen kirkolle on väärin. Pitäisi kilpailuttaa erilaiset toimijat hiljaisuuden tarjoajina. Hiljentymispalvelu ei ole mikään kirkon monopoli, sanoi Krohn.
–Kirkon hankkeita kannatetaan usein siksi, että ”kirkko tekee hyvää työtä”. Tämä on erikoinen lähtökohta, kaikkihan pyrkivät siihen. Kirkolla on tässä myös näyttelytilaa, tietynlaista markkinointitilaa, jossa kirkko pyrkii sitouttamaan henkilöitä jäsenikseen.
Krohn viittasi lähistöllä jo sijaitseviin kirkkoihin ja katsoi Kampin tarvitsevan pikemmin nuorisotilaa.
Moni vihreiden edustaja kertoi eronneensa kirkosta, mutta kannattavansa hanketta eri syistä.
Tuomas Rantanen (vihr.) piti poskettomana sitä, että hanketta ajettiin aluksi ilman vuokraa.
–Kunta ja kirkko on pidettävä erillään toisistaan. Tämä valtuusto ei ikinä hyväksyisi minareetin rakentamista näillä ehdoilla, Rantanen vertasi.
Jussi Halla-aho (ps/sit.) arvioi päinvastoin, että salin punavihreälle laidalle se kyllä kelpaisi.
–Itseäni kirkkoon kuulumattomana ateistina kappeli ei häiritse lainkaan, eikä häiritsisi islamilainenkaan hiljentymistila, jos se olisi avoin kaikille.
Valtuutettu Sara Paavolaisen (sd.) mielestä hanke on ihastuttava.
–Erosin kirkosta 13-vuotiaana. Olen kuitenkin aina käynyt kirkoissa mielelläni hiljentymässä. Selvisin elämäni vaikeat ajat ilman mielenterveyspalveluja todennäköisesti siksi, että saatoin polkaista läheiseen Pyhän Laurin kirkkoon tapaamaan itseäni. Hiljentymään.
Paavolainen kertoi kuuluvansa nykyisin kirkkoon ja käyvänsä kirkossa myös tapaamassa Jumalaa ja muita ihmisiä. Hän piti tärkeänä sitä, että kauppakeskuksen lähellä on paikka, joka kutsuu kaikkia mahdollisia ihmisiä hiljentymään.
Valtuutettu Tarja Kantola (sd.) koki olevansa asiassa erittäin vastuullinen, koska on ollut päättämässä hankkeesta myös yhteisessä kirkkovaltuustossa. Simonkappeli-nimisestä hankkeesta luovuttiin vuonna 2004 sen kalleuden vuoksi.
–Silloin valtuusto hyväksyi esittämäni ponnen. Sen mukaan selvitetään kaupungin kanssa, voiko siihen paikkaan rakentaa jotakin, jossa kirkollinen toiminta näkyisi.
Kantola piti suunniteltua ”kylpypaljua” paikkaan sopivana. Modernin puurakennuksen on tarkoituskin olla erikoinen.
Toinen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, Terhi Peltokorpi (kesk.) huomautti, ettei keskustassa ole muita hiljentymispaikkoja, korkeintaan Kirjasto 10.
Olli Valtonen (kok.) näki hiljentymiskappelin lisäävän kaupunkilaisten onnellisuutta. Hän vertasi suunniteltua kappelia kohtuun.
Valtuutettu Markku Vuorinen (kd.) muistutti, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä ja bisneksestä.
–Luterilaiseen kirkkoon kuulumattomana miehenä kannatan vakaasti kappelia kansan keskellä.
Valtuutettu Kati Peltola (vas.) ei paheksunut hiljentymispaikkaa vaan sitä, että hankkeeseen on sotkettu sosiaalivirasto. Peltola piti suunniteltua viraston neuvontapistettä rahanhukkana taloudellisesti tiukkana aikana.
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi hankkeen 10.12.
Eira Serkkola
Jaa tämä artikkeli: