Risto Lindholm tekee käpypitsejä, opettaa ja on myös suomentanut kolme kirjaa käpypitsitekniikasta ja käpypitsin tekemisestä.
Käpyily kulki isältä pojalle
Käpypitsin tekoa opettava Risto Lindholm: käpyily ei ole vain naisten hommaa.
Pitkin Suomea käpypitsikursseja pitävä Risto Lindholm sai käpypitsin tekoon opin isältään ollessaan 12-vuotias.
”Isä oli 12-lapsisesta perheestä, ja hänen vanhempansa olivat vakaasti sitä mieltä, että ei ole erikseen miesten ja naisten töitä.”
Varsin edistyksellinen asenne, kun ajattelee, että tuolloin elettiin 1900-luvun alkua. Lindholm sanookin, että isän lapsuusperheessä oli koko joukolla vahva itsetunto.
”En ole itsekään salannut tätä. Jos mies osaa niin sanottuja miesten töitä, ei tällaiseen erikoisempaankaan taitoon suhtauduta epäillen.”
Risto Lindholmilla on muitakin kädentaitoja, mutta käpyily on se, mikä on pysynyt matkassa koko iän.
”Käpyilyyn olen aina palannut. Pienen työkalun ja langan voi ottaa mukaansa minne vain.”
Solmuja sukkulalla
Käpypitsiä syntyy, kun – yksinkertaistetusti sanottuna – tehdään pienellä sukkulanmuotoisella työvälineellä solmuja. Kulta-aikaansa taito eli Suomessa 1900-luvun alkupuolella.
”Sota- ja pula-aika teki käpyilyn harvojen harrastukseksi. Ja kun käsitöiden tekeminen alkoi muutenkin hiipua 1970-luvulla, välineitä ja lankoja oli hankala saada.”
Käpypitsi-mallejakaan ei ollut kovin paljon saatavilla, mutta kun netti aukesi, malleja löytyi joka lähtöön.
”Olin kehitellyt itsekin malli-ideoita, mutta huomasin, että kaikki oli jo keksitty”, naurahtaa Lindholm.
Suomenkielisiä kirjoja on ollut tarjolla niukanlaisesti – ennen kuin hän alkoi niitä kääntää.
”Käännöstyö tuli vähän vahingossa. Tein elämäntyöni vitamiinien ja hivenaineiden parissa ja kun jäin eläkkeelle, piti kirjoittaa vitamiinit pois päästä. Niin syntyi Vitamiinikirja. Kun kustantaja kysyi, mitä muuta voisin kirjoitta, sanoin, että en minä mitään kirjoita, mutta suostuin kääntämään.”
Vuonna 2011 ilmestyi Lindholmin kääntämä kirja Käpypitsi, vuonna 2014 Suuri käpypitsikirja ja viime vuonna Koruja käpyilemällä.
|
Käpyillen syntyy vaikkapa kirjanmerkki.
|
Käpyilytietoutta jaettu myös Kauniaisissa
Käpypitsin ja siitä juontuvan sanaston Lindholm toivoisi tulevan yleiseen käyttöön. Aiemmin työ on tunnettu Suomessa myös nimillä sukkulapitsi ja frivolité.
Käpyilyyn olen aina palannut.”
- Risto Lindholm
Tekniikan tunnetuksi tulemista Risto Lindholm on käännöstyön lisäksi edistänyt opettamalla.
”Ensin opetin lapsilleni, sitten ystäville ja tuttaville. Nelisen vuotta sitten pidin ensimmäisen kurssini kansalaisopistossa Sisä-Savossa. Pohjoisin kurssipaikka on ollut Lapinlahti, eteläisin Kauniainen.”
Lindholm vakuuttaa, että parissa tunnissa tekniikasta jo pääsee jyvälle.
”Ensin kylmäharjoitellaan ilman lankaa ja sitten otetaan lanka mukaan ja aloitetaan helposta. Ei ole vielä kukaan ollut oppimatta.”
Jaa tämä artikkeli: