Kastaako vai ei?
Päätoimittaja Seppo Simola totesi pääkirjoituksessaan (K&k 16.5.), että pettymys kirkon toimintaan on vain ani harvalla kirkon jäsenellä syynä siihen, että lapsi päätetään jättää kastamatta. Olen itse saanut lapsen vuonna 2011, mutta häntä ei ole kastettu, vaikka minä kuulun kirkkoon.
Sain kotiini kyselyn, jolla kartoitettiin muun muassa syitä siihen, miksi lasta ei ole haluttu kastaa. Valmiina vastausvaihtoehtoina kyselyssä olivat muun muassa syyt, jotka Simolakin nosti esiin kirjoituksessaan: vanhemmilla on erilainen näkemys uskonnosta ja lapsen halutaan antaa itse päättää aikanaan kirkkoon kuulumisesta.
Valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut ”pettymystä kirkon tapaan toimia” tai vastaavan sävyistä vaihtoehtoa. Vapaaseen tekstikenttään oli mahdollisuus lisätä myös muita syitä.
Täytin kyselylomakkeen ja kerroin illalla puolisolleni siitä. Kun puhuimme asiasta, huomasin että meille tärkein syy eli pettymys kirkon toimintaan ei ollut ollut valmiina vaihtoehtona. Avasin jo liimatun vastauskirjekuoren ja lisäsin vapaakenttään tämän syyn.
Erilaisiin kyselyihin vastatessa useimmilla ihmisillä lienee taipumus valita annetuista vaihtoehdoista parhaiten sopivat ehkä sen suuremmin ylimääräisiä kirjoittelematta. Itse uskon, että jos annettuna vaihtoehtona olisi ollut ”pettymys kirkon toimintaan” olisi useampi kuin ani harva tämän vaihtoehdon valinnut.
Kastamattoman lapsen äiti
Jaa tämä artikkeli: