— Lapsiperheen elämä on täynnä hässäkkää, Minna Aalto toteaa Emilia ja Matias sylissään.
Kasteelle tuunatussa mekossa
Matias Aalto kastettiin Hämeenkylän kirkossa, koska kotona olisi tullut liian tiivis tunnelma.
Muumeissa on paraikaa menossa henkeäsalpaavan jännittävä jakso. Kuumailmapallo on viemässä sankareita kohti seikkailua.
Emilia Aalto, 2, suuntaa kuitenkin kesken tiivistunnelmaisen kohtauksen kohti lelulaatikkoa. Pian sen sisältö on lattialla. Pikkuveli Matias Aalto, 9 kuukautta, tulee seuraksi tutkailemaan, kunnes valokuvaajan laukku alkaa vetää puoleensa.
Tässä on todennäköisesti vain kalpea aavistus siitä, mitä lasten äiti Minna Aalto tarkoittaa sanoessaan:
— Elämä on kiireistä, päivät menevät nopeasti.
Valoisasti sisustettu rivitalokolmio näyttää ainakin haastatteluhetkellä kohtalaisen rauhalliselta. Omenapiirakkakin tuoksuu.
Arjen täyskäännös
Kun Matias syntyi, Emilian ensi päivät menivät ihmetellessä.
— Varmaan hän mietti, milloin tuo toinen lähtee pois, Minna Aalto arvelee.
Ajan myötä Emilialle valkeni, ettei Matias olekaan vieraileva tähti, vaan uusi, pysyvä osa perhettä.
— Totta kai mustasukkaisuutta on. Emiliakin on sen verran pieni.
Kaksi lasta tarkoittaa kahta erilaista päivärytmiä, kahta erilaista temperamenttia, kahta erilaista kehitysvaihetta. Vahvimmin lasten erot näkyvät silloin, kun pitäisi lähteä johonkin. Päiväuniaikojen koordinointi vaatii sumplimista.
Vanhempien roolitkin täytyy miettiä uudelleen kaksilapsisessa perheessä.
— Toisen synnyttyä isin rooli on korostunut. Olen itse niin paljon tässä pienemmässä kiinni.
Minna lähinnä nauraa kysymykselle siitä, minkä kaiken lapsi muuttaa elämässä.
— Kaiken! Kaikki, mitä tehdään, muuttuu lasten myötä. Kaikessa on mietittävä, mikä olisi parasta heille. Aluksi se oli stressaavaakin. Mietin, miten selviämme kaikesta. Toisen lapsen jälkeen muutos oli jo itsestään selvää.
Minnan mukaan vaikeinta arjessa on oman ajan löytäminen.
— Sitä ei oikeastaan ole. Tykkäämme miehen kanssa liikkua yhdessä. Nyt tehdään niin, että käymme vuorotellen liikkumassa.
Paras puoli lapsiperheen arjessa on lasten kasvu.
— Se on toisaalta raskasta ja samalla antaa niin paljon.
Vantaan tulevaisuus vaikuttaa tuntuvasti perheen arkeen.
— Etenkin ottaa päähän, että Vantaa-lisää leikataan.
Toisaalta Hämeenkylä tuntuu Minnasta oivalta paikalta asua. Seutu on turvallista, kaikki tarvittava on lähellä ja jo ihan lähinaapurista löytyy poikkeuksellisen paljon lapsiperheitä.
Suku mahtui kirkkoon
Matiaksen kastejuhlan paikaksi valikoitui lähes nurkan takana oleva Hämeenkylän kirkko. Siellä myös nautittiin kastekahvit.
— Vieraita oli yli 30. Minulla on paljon sisaruksia ja heillä on omat perheensä, Minna Aalto kertoo.
Juhlajoukon mahduttaminen perheen kotiin alkoi tuntua lähes mahdottomalta tehtävältä. Tilan ahtaus konkretisoitui, kun perhe vietti Emilian kaksivuotissynttäreitä.
— Täällä oli kuin saunassa.
Matias kastettiin puvussa, jossa hänen äitinsä, äidin sisarukset ja kaikki serkut on kastettu.
— Äiti päätti aikoinaan hyötykäyttää oman hääpukunsa ja pienensi siitä vauvalle sopivan kastemekon. Mekko kulkee suvussa jo toisessa polvessa.
Kastejuhlasta nousee erityisesti mieleen rento pappi. Pienen kaivelun jälkeen muistuu nimikin: Jaakko Kara.
— Pappi oli positiivisesti ei-papillinen. Hän otti vauvan syliin kasteessa. Kaikki sukulaiset muistavat sen edelleen. Se oli todella kaunis ele.
Uusi näkövinkkeli työelämään
Lasten kasvaessa kasteen ja kirkon jäsenyyden merkitys on tullut Minna Aallolle yhä tärkeämmäksi. Hän käy Emilian ja Matiaksen kanssa aktiivisesti muun muassa Hämeenkylän seurakunnan perhekerhossa.
Vantaan maisemat saattavat tosin vaihtua tulevaisuudessa Hämeenlinnaan, jossa toiset isovanhemmat jo asuvat.
— Se on mukava pikkukaupunki. Ja sieltä varmaan saisi omakotitalon tämän asunnon hinnalla.
Lapset ovat antaneet Minnalle uuden näkövinkkelin työelämäänkin. Hän jäi aikoinaan äitiyslomalle pankista.
— Rahoitusalalla ainoastaan raha puhuu. Onhan sekin omalla tavallaan tärkeää työtä, mutta kaipaisin silti jotenkin eri tavalla merkityksellisen tehtävän. En vielä aivan tiedä, mitä se olisi.
Mutkaton kaste
Vantaalla vietetään lauantaina 10.11. klo 14–17 kastepäivää.
Kastepäivä on helppo tapa tuoda lapsi kasteelle. Seurakunnat tarjoavat silloin kuudessa eri paikassa juhlaväelle kauniit tilat ja kakkukahvit.
Kastepäivänä voi tuoda kastettavaksi pienen tai isomman lapsen. Päivään pitää ilmoittautua ennakkoon. Samalla varataan aika tutustumiskeskustelulle papin kanssa.
Kastepaikat ja -papit
- Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, Matti Hyry p. 050 491 0954, matti.hyry@evl.fi
- Korson kirkko, Merikotkantie 4, Sanna Heikurinen p. 050 599 8971, sanna.heikurinen@evl.fi
- Martinristin seurakuntakeskus, Laajaniityntie 2, Maari Santala p. 050 347 6045, maari.santala@evl.fi
- Pakaritupa, Helsingin pitäjän kirkonkylä, Kuriiritie 1, Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi
- Pyhän Annan lastenkirkko, Itä-Hakkila, Koulutie 11, Tarja Meijer p. 050 356 5715, tarja.meijer@evl.fi
- Rekolan kirkko, Kustaantie 22, Marja-Liisa Malmi p. 050 340 1913, marja-liisa.malmi@evl.fi
Lisätietoja: www.kastepaiva.fi
Jaa tämä artikkeli: