Hilkka Kallion kuopus Alexander kastettiin viime keväänä Ison Omenan kappelissa järjestetyssä kastetapahtumassa. Perheen esikoisen Katjan kastejuhla oli enemmän sukujuhlamainen. Kuva: Patrik Lindström
Kastejuhla omaan tyyliin
Tarkkaan ottaen kastejuhla voi alkaa, kun paikalla on pappi, kastemalja, kastettava ja kaksi todistajaa. Karakalliolaisten Aranin, 3, ja Kianin, 1, kasteissa todistajia oli sen sijaan satakunta. Reetta ja Richard Keoghin molemmat lapset ovat saaneet kasteen keskellä seurakunnan sunnuntaiaamun messua.
”Mieheni on Irlannista ja siellä on ihan käytäntö, että lapset kastetaan jumalanpalveluksen yhteydessä. Ei siellä oltu kotikasteesta kuultukaan. Koska meillä on pieni perhe ja miehen suku muualla, tuntui hassulta, että vain me muutama ihminen olisimme seisoneet kirkossa”, kertoo Reetta Keogh.
Hän on nähnyt Irlannissa kasteita katolisen kirkon messussa, mutta se ei ollut heidän omien ristiäistensä esikuva.
”Ei me lähdetty hakemaan samaa juttua kuin siellä, vaan enemmänkin oli kyse siitä, mikä meille sopii parhaiten.”
Rennot ristiäiset messussa
Perheenäiti on tyytyväinen molempien poikiensa kastejuhliin. Etenkin tunnelma on jäänyt mieleen.
”Kirkkokasteista tulee helposti jäykkiä. Suomalaiset suhtautuvat välillä vähän suoraselkäisen juhlallisesti kirkon virallisiin toimituksiin ja miettivät miten tässä tulisi olla. Me halusimme tuoda kasteeseen iloa ja rentoutta.”
Keoghin perheelle rennot ristiäiset merkitsivät Karakappelin messua. Kaste oli vain osa tavallista jumalanpalvelusta, jossa lisäksi vietettiin ehtoollista sekä siunattiin isoset.
”Totta kai me olimme vähän huolissamme etenkin kuopuksen kohdalla siitä, miten seurakunta suhtautuu. Mukana oli paljon 2–3-vuotiaita vieraita, jotka eivät pysyneet paikoillaan. Mummot olivat kuitenkin ihastuksissaan ja kiittivät jälkikäteen siitä, että messussa oli elämää. Sukulaiset taas pitivät siitä, kun messussa oli mukana nuoria.”
Messun jälkeen Leppävaaran seurakunta olisi tarjonnut kakkukahvit myös ristiäisväelle, mutta juhlaväki päätti yhteisen juhlansa ruokailuun kasteperheen kotona.
Kaste keskellä kauppakeskusta
Matinkyläläisen Hilkka Kallion ja Michael Staudtin perheellä on kokemusta sekä alusta asti itse järjestetystä ristiäisistä että kastejuhlasta, jossa kaikki oli jo valmiina. Perheen kuopus Alexander, 7 kk kastettiin viime keväänä Ison Omenan kauppakeskuksessa.
”Kun kerroin sukulaisille, että kaste olisi kauppakeskuksessa, he kuittailivat, että ette sitten kirkkoon viitsineet mennä. Kun he näkivät tilan, ennakkoluulot karisivat heti. Kappelissa oli rauhallinen tunnelma ja siellä unohti, että olisi kauppakeskuksessa ollutkaan”, toteaa perheenäiti.
Hilkka Kallion poika kastettiin osana Olarin seurakunnan järjestämää kastepäivää. Kastepäivässä kastettiin yhteensä kuusi lasta. Matinkyläläisperheen elämäntilanteeseen ”kaikki on valmista” -järjestely sopi paremmin kuin mikään muu.
”Silloin, kun esikoisemme Katja oli pieni, oli ihana järjestellä. Nyt tilanne oli toinen, sillä elämässä oli paljon kaikkea muuta, kuten miehen äidin kuolema. Kaste jäi roikkumaan. Sitten kun postissa tuli huhtikuussa seurakunnan kutsu kastepäivään. Se oli todella iloinen yllätys.”
Alexander Staudt sai kasteen 3,5 kuukauden iässä. Loppujen lopuksi esikoisen ja kuopuksen kasteet eivät perheenäidin mielestä juuri eronneet toisistaan.
”Toki silloin Katjan kohdalla oli enemmän vieraita ja juhla oli enemmän sukujuhlamainen. Nyt itse tilaisuus oli kuitenkin tosi hieno ja harras. Siitä pystyi nauttimaan ihan eri tavalla, kun kahvipöytä oli katettu ja kahvitkin kaadettiin valmiiksi.”
Hilkka Kallio kiitteleekin Olarin seurakuntaa siitä, miten helpoksi kaikki oli tehty. Juhlajärjestelyt onnistuivat kävellen.
”Aamulla katsoimme vain, että kaikilla oli siistit vaatteet päällä ja juoksimme kappeliin. Varttia ennen kastetta imetin vauvan ja puimme kastemekon ylle.”
Juhlaväki nautti kasteen jälkeen kakkukahvit kappelin tiloissa, jotka olivat perheen esikoiselle tuttuja jo perhekerhosta. Sen jälkeen juhla jatkui kävelymatkan päässä olevassa perheen itse varaamassa ravintolassa.
Kimppa- ja messukaste eivät ole uusia keksintöjä
Suomalainen kotikasteperinne poikkeaa yleismaailmallisesta traditiosta. Suuressa osaa kirkkokuntia kaste toimitetaan kirkossa. Suomessa koti- ja kirkkokasteista ei pidetä tarkkoja tilastoja, mutta tuntuman mukaan ne ovat nykyään lähes yhtä yleisiä.
Myöskään suosiota 2000-luvun lopulla pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa niittäneet kastepäivät eivät ole uusinta uutta. Yhteiskasteita on järjestetty Suomessa muun muassa pitkien välimatkojen takia esimerkiksi kinkerien yhteydessä jo 1600-luvulla.
Kaste messussa ei sekään ole uusi keksintö, vaan lapsia on kastettu Suomessa esimerkiksi sota-ajalla ennen ja jälkeen messun. Tapa kastaa messussa ei ole kuitenkaan juurtunut suomalaiseen perinteeseen, toisin kuin esimerkiksi katoliseen. Silti messussa toimitettava kaste on varteenotettava vaihtoehto kaikille kasteperheille ja uudessa jumalanpalveluskäsikirjassa on siihen valmis kaavakin.
Vielä ehtii ilmoittautua Kastepäivään
Leppävaaran seurakunta järjestää kaikille espoolaisille avoimen Kastepäivän sunnuntaina 14. lokakuuta kello 12–19 Leppävaaran kirkolla. Kastepäivänä Leppävaaran seurakunta huolehtii kaikista järjestelyistä aina kastemekosta kakkukahveihin.
Tapahtumassa on avoinna vielä kolme yksittäistä kasteaikaa perheille. Lisäksi voi myös ilmoittautua kello 18.20 alkavaan yhteiskastetilaisuuteen. Yhteiskasteessa kastetaan samassa tilaisuudessa useamman perheen lapsia tai aikuisia. Varaa oma aikasi osoitteessa: www.kasteenvuosi.fi.
Kasteteema on esillä myös Odotus & Vauva -messuilla. Espoon seurakunnat ovat mukana 29.–30. syyskuuta Helsingin Wanhassa satamassa järjestettävillä messuilla yhdessä Helsingin ja Vantaan seurakuntien kanssa. Seurakuntien yhteisenä teemana on kaste.
Jaa tämä artikkeli: