Oma valinta. Sirkka King ei halua pahentaa maailman nälkäongelmaa syömällä kehitysmaissa tuotettua ruokaa. Sen sijaan hän hankkii perheelleen ruoaksi lähellä kasvaneita kasviksia. Kuva: Sirpa Päivinen
Kasvislaatikko tuo ruokakysymykset ovelle
Viiden hengen kodin oven taakse ilmestyy joka viikko kasviksia sisältävä laatikko.
– Oma suhde ruuantuottajiin on tärkeämpää kuin sertifikaatit, Sirkka King sanoo.
Noin 25 euroa maksavan, tutuiksi tulleilta maatiloilta ja puutarhoista toimitetun kasvislaatikon rapisteleminen Pikku-Huopalahdessa on kuin joululahjan avaamista. Tällä kertaa siitä löytyy muun muassa parsakaalia, lanttua, purjoa, punakaalia ja perunoita. Mukana on reseptipaperi.
– Kasvisruokaa tulee laitettua, kun kasvikset tulevat suoraan kotiin. Samalla hinnalla tuskin saisin näin monipuolisesti vihanneksia kaupoista enkä tulisi ostaneeksikaan, King puhelee. Joskus hän tilaa myös laatikon reiluja hedelmiä.
Rovaniemellä syntynyt Sirkka King, 47, kertoo muuttaneena omaan kotiin kulutusjuhlan ollessa Suomessa korkealla. Hänelläkin huulipunia ja kenkiä oli joka lähtöön, ja lomalle lennettiin Kanarialle. Jossain vaiheessa hän tajusi, että tämä tie on loputon, eikä tyydytystä tule.
– Alkoi pitkä ja tuskallinen tie tiedostaa kaikki maailman ihmiset. Sampoopullo, kenkäpari, automatka – kaikesta johtaa lanka jonnekin.
Tiedostamisesta ei ollut paluuta entiseen. Sen jälkeen on vaan täytynyt alkaa tehdä erilaisia asioita. Omista valinnoista johtavien ”lankojen” näkeminen sai Kingin muutama vuosi sitten muun muassa kouluttautumaan kotitalousopettajaksi.
Perheessä syödään siis lähialueilta tulevia luomutuotteita.
– Mitä Suomessa ei kasva, sitä hankin reilun kaupan kautta, jotta jokin kontrolli takaa ihmisten toimeentulon. Käytämme myös kaiken tavaran loppuun. Henkilöautoa meillä ei ole, mutta se ei ole edes ekoteko, vaan rahansäästöä.
Kingiä järkyttää, että meille kuljetetaan keinokasteltuja tuoreita vihanneksia, esimerkiksi herneitä Afrikasta, vaikka siellä olisi akuutti veden ja ruuan puute.
– Onko minun tarpeeni sen arvoinen? Epäilen hyödyttäväni vain jotain suurtilallista.
Vuosien mittaan King on oppinut, että asiat eivät ole mustavalkoisia.
– Esimerkiksi lehmä – tuo entisajan naisen paras ystävä – on julistettu ilmastonmuutoksen roistoksi, koska se tuottaa metaania. Kuitenkin karjanlanta on koko luomuviljelyn perusta!
– Itse en suostu syyttämään lehmää tässä maassa, jossa autot kilpailevat ihmisten kanssa samasta ruuasta.
Lihansyönti on lisääntynyt Suomessa kolmanneksen 1960-luvulta. Myös Kingeillä syödään lihaa juhlapäivinä, 20 kiloa vuodessa. Se on ruohoa, ei viljoja, syönyttä luomunautaa. Muulloin ateriat ovat kasvispainotteisia.
Sirkka King pitää lähiruuan käyttämistä tärkeänä myös siltä varalta, että jonain päivänä ruuantuonti Suomeen vaikeutuisi.
Maatalous voisi lieventää ilmastonmuutosta
Suuri osa maailman ruuasta kasvatetaan köyhissä maissa mutta syödään rikkaissa länsimaissa.
Mitä jos jonakin päivänä köyhän etelän koulutetut nuoret eivät enää halua viedä luonnonvarojaan muualle, vaan käyttävät ne itse?
– Silloin puute onkin täällä. Mitä te silloin teette? Näin kysyi nepalilainen Sudip Joshi Suomen Lähetysseuran seminaarissa Nälkä kiusaa – tee jotain. Sudip opiskelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa Järvenpäässä. Hän mainitsi esimerkkeinä Malawin ja Venezuelan, jotka ovat lopettaneet vientiviljelyn.
Pelkästään viime vuonna nälkäisten määrä nousi sadalla miljoonalla. Ruokaa kuitenkin riittäisi kaikille; kyse on sen alueellisesta saatavuudesta. Nyt ruuanpuute heikentää noin tuhatta miljoonaa ihmistä, joista suurin osa elää Afrikassa ja Intiassa. Heihin osuvat kovimmin myös hiv/aids ja ilmastonmuutos.
Maatalouden arvostus ja siihen panostaminen ovat romahtaneet.
– Esimerkiksi kaikesta kehitysavusta siihen annettiin 1980-luvulla 20 prosenttia, nyt enää kolme prosenttia, totesi maatalousasiantuntija Tapani Haapala.
– Kuitenkin maataloudella olisi suuri mahdollisuus myös hidastaa ilmastonmuutosta. Keinoja ovat muun muassa peltometsäviljely, satotähteiden kyntäminen maaperään ja monilajiviljely. Tärkeää on saada lisää satoa samalta maa-alalta, jottei metsiä tarvitse enää raivata pelloiksi.
Maatalouden keskeisyyteen ilmastonmuutoksen torjunnassa viittasi myös ilmastotutkija Jaakko Helminen. Hän luonnehti ilmastoa ”maailman suurimmaksi mahdiksi” ja sanoi, ettei kukaan vielä tajua ilmastonmuutoksen suuruutta.
Tapio Leskinen Lähetysseurasta muistutti, ettei nälkä tai ilmastonmuutos ole vain rakenteellisia rahoitus- tai teknologia-asioita. Ne pitää palauttaa yksilön moraalin kysymyksiksi.
Panelistit pitivät itseään etuoikeutettuina saadessaan työskennellä näiden asioiden parissa. Joku on myös vähentänyt autolla-ajoa ja lisännyt kasvisten syöntiä.
Kaikki puhujat olivat miehiä. Maailmassa suuri enemmistö ruuantuottajista, -ostajista ja ruuantuotantoon liittyvien pienlainojen ottajista on naisia.
Jaa tämä artikkeli: