Kasvishampurilaiset ja muut kasvisruoat maistuvat entistä useammalle. Kasvissyönti kasvattaa suosiotaan. Ilmastonmuutoksen, oman terveyden ja eläintenkin kannalta se on hyvä juttu.
Kasvissyönti on yhä suositumpaa
Kasvissyönti ei ole vain tiedostavien ituhippien ja viherpiiperöiden puuhastelua. Monet kaupunkilaiset näyttävät siirtyneen yhä kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Onko vegaaniudesta tulossa valtavirtaa?
Myös ravintoloissa, muissakin kuin etnisissä, on entistä paremmat valikoimat kasvisruokia. Ihan mutu-tuntumaakaan kasvisruokavalioon kohdistuvan kiinnostuksen kasvu ei siis ole.
"Kyllä veganismin suosio on selvästi kasvanut, ja tämä näkyy esimerkiksi kaupoissa, joihin osaan on ilmestynyt oma vegehyllynsä. Keskon mukaan kasvisruokien myynti on kasvanut vuodessa 25 prosenttia. Uskon kyllä, että veganismista voi tulla joskus valtavirtaa", kertoo ravitsemusterapeutti , ETM Johanna Kaipianen.
”Veganismi näyttäisi kasvattavan suosiotaan. Taustalla on ainakin huoli ja alati kasvava tieto tuotantoeläinten kohtelusta, ilmastonmuutos ja muut ympäristösyyt, terveysseikat sekä kasvisruokavalioiden toteuttamisen helpottuminen”, toteaa ravitsemusvastaava, TtK Lotta Pelkonen Vegaanilitosta.
Kiinnostuksen kasvuun veganismia kohtaan viittaa myös se, että tammikuussa Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja Vegaaniliiton Vegaanihaasteen otti vastaan yli 4 000 ihmistä, viime vuoden tammikuussa luku oli reilu 3 000 ihmistä.
Ilmastonmuutoksen vuoksi ihan kaikkia kehotetaan vähentämään lihansyöntiä. Lukuisat tutkijat ja asiantuntijat ovat todenneet, että lihansyöntiä pitäisi vähentää, jos halutaan taistella tehokkaasti ilmastonmuutosta vastaan. Lihansyönnin vähentäminen auttaisi myös liikalihavuuden sekä sydän- ja verisuonitautien torjumisessa.
”On ollut mukavaa huomata, että myös monet sekaruokavaliota noudattavat ovat innostuneet nyhtökaurasta ja muista uusista kasvisruokainnovaatioista!”, Pelkonen sanoo.
Veganismi on monimuotoistunut
Kasvissyöjiä on moneen junaan. Heitä ovat vegaanit, laktovegetaristit tai lakto-ovo-vegetaristit, pescovegetaristit, joiden ruokavaliossa on myös kalaa tai semivegetaristit eli vain harvakseltaan, alle kerran viikossa, liharuokia syövät. Pelkosen mukaan Suomessa esimerkiksi raakaruokainnostusta eli elävän ravinnon syöjiä on ollut jo 1970–80-luvuilla.
”Oma arvioni on, että veganismin monimuotoisuus on lisääntynyt viime vuosina. Aiempina vuosikymmeninä yleinen ajatusmalli vegaaneista ja muista kasvisruokavalioita noudattavista on ollut, että kaikki kasvisruokailijat ovat äärimmäisen terveystietoisia, liikkuvat paljon ja välttävät alkoholia ja tupakkaa. Nykyaikana vegaaneja löytyy raakaruokailijoista sipsikaljavegaaneihin”, Pelkonen kertoo.
Vegaanit ovat siis hyvin heterogeeninen joukko, eikä yleistyksiä vegaaniruokavalion noudattajista voida juurikaan tehdä. Yhteistä on se, että vegaanit eivät käytä mitään eläinperäisiä tuotteita ruokavaliossaan. Kasvanut tuotevalikoima ja ruokavalion toteuttamisen mahdollisuudet ovat yksi tekijä monimuotoistumisen taustalla.
Ravitsemusterapeuttina Kaipiainen luonnollisesti toivoisi ihmisten koostavan ruokavalionsa järkevästi:
"Itse suhtaudun varauksella kaikkiin ääripäihin. Toivon, että vegaanit koostavat ruokansa monipuolisesti ja terveellisesti, eivätkä rajaa turhaan vegaaniruokavaliota johonkin suuntaan. Näin vegaaniruokavaliota todennäköisemmin jaksaa noudattaa, eikä se jää lyhytaikaiseksi kokeiluksi."
Pescovegetarismi on yleisintä
”Suomessa lakto-ovo-vegetaristinen ruokavalio, johon kuuluu kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteita ja kananmunaa, on yleinen kasvissyönnin tyyppi. Vielä yleisempi on pescovegetaristinen ruokavalio, johon kuuluu edellä mainittujen lisäksi kalaa”, Pelkonen arvioi.
Elävän tai raakaravinnon syöjät syövät vain kuumentamatonta kasvisruokaa. Fruitarismi on ruokavalio, joka sisältää vain hedelmiä laajasti käsitettynä, muun muassa myös siemeniä ja pähkinöitä. Fennovegaanit taas syövät vain Suomessa tuotettuja kasvikunnan tuotteita.
”Kasvisruokavalion toteutuksen helppous on usein subjektiivista, sillä toiset mieluummin jättävät eläinkunnan tuotteita pikku hiljaa pois ruokavaliostaan ja totuttelevat kasvispainotteisempaan ruokavalioon, siinä missä toiset hyppäävät suoraan veganismiin tai vaikka raakaruokaan."
Myös Kaipiaisesta veganismin toteuttaminen on tullut päivä päivältä helpommaksi: "Kasviperäisiä vaihtoehtoja eläintuotteille on nykyään niin paljon ja helposti saatavilla."
Tietoa ja tukea on saatavilla
Useat innostuvat kokeilemaan vegaanista ruokavaliota. Mutta aika monet heistä kuitenkin luopuvat kyseisestä ruokavaliosta, koska kokevat sen hankalaksi toteuttaa.
Kaipiaisesta syitä luopumiseen on varmasti yhtä paljon kuin luopujiakin. Joillekin syyt voivat olla esimerkiksi sosiaalisia. Jos on yhteisönsä ainoa vegaani ja kohtaa ympärillään paljon negatiivista suhtautumista asiaan, vaatii varmasti aika paljon sinnikkyyttä pysyä vegaanina.
"Ravitsemusterapeutin näkökulmasta kannustan siihen, että alusta alkaen opettelee koostamaan ruokavalion oikein. Se ei ole vaikeaa, ja lopulta ei ole kyse sen ihmeellisemmästä asiasta kuin siitä, että vegaani saa jotkut ravintoaineet eri lähteistä kun sekasyöjä."
Pienistä vastoinkäymisistä ja repsahduksista ei myöskään kannata lannistua.
"On parempi olla osittainkin vegaani kuin ei lainkaan, aina on parempi tehdä edes jotain kun olla tekemättä mitään", Kaipiainen sanoo.
Veganismi suhteellisen helppoa
Veganismikin on nykyisin suhteellisen helppoa, koska ruokavalion koostamiseen liittyvää tietoa on runsaasti ja helposti saatavilla ja kauppojenkin valikoimat ovat laajentuneet.
”Lakto-ovo-vegetaristinen ruokavalio, tai kalaa sisältävä pescovegetaristinen ruokavalio, voi olla monien mielestä toteutukseltaan helpoin. Vegaaniruokavalion toteuttaminen vaatii asiaan perehtymistä ja tietoa siitä, kuinka eläinperäiset ruoat korvataan kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla”, Pelkonen toteaa.
Vegaaniruokavalion toteuttaminen voi olla hankalaa joissain tilanteissa, etenkin jos kokeilijalla on tiettyjä sairauksia yhdistettynä allergioihin tai muuhun erityisruokavalioon. Ruokavalion koostamiseen kannattaa perehtyä vielä huolellisemmin ja yrittää etsiä juuri itselleen sopiva tapa sen toteuttamiseksi.
Facebookistakin löytää monia vegaaniryhmiä, joista on mahdollisuus saada hyvää vertaistukea ja vinkkejä. Pelkonen suosittelee tutustumaan kauppojen vegaanisten tuotteiden valikoimiin vielä tarkemmin.
”Jos vegaaniruokavalion toteuttaminen tuntuu silti vaikealta, kannattaa osallistua Vegaanihaasteeseen, johon saa halutessaan oman henkilökohtaisen tuutorin avustamaan. Vegaanihaastelaiset saavat myös uutiskirjeitä ja heille on oma ryhmä Facebookissa.”
Lisätietoa: www.vegaaniliitto.fi, www.vegaaniravitsemus.fi
Jaa tämä artikkeli: