Katot hyötykäyttöön: aurinkopaneeli tuottaa sähköä, viherkatto sitoo vettä
Aurinko lämmittää talon. – Paritalomme ilma-vesilämpöpumppu saa suuren osan tarvitsemastaan sähköstä näistä aurinkopaneeleista, Petri Isola kertoo.

Aurinko lämmittää talon. – Paritalomme ilma-vesilämpöpumppu saa suuren osan tarvitsemastaan sähköstä näistä aurinkopaneeleista, Petri Isola kertoo.

Katot hyötykäyttöön: aurinkopaneeli tuottaa sähköä, viherkatto sitoo vettä

Ranska päätti, että uusien talojen katoille pitää saada kasveja tai aurinkopaneeleita. Pitäisikö Helsingin toimia samoin?

Petri ja Jenni Isolan uusi koti valmistui viime vuonna keväällä. He rakennuttivat paritalon Mellunmäkeen yhdessä Petrin veljen kanssa. Talo lämpiää ilma-vesilämpöpumpulla, joka saa suuren osan tarvitsemastaan sähköstä katon paneeleista. Kaukolämpöverkossa talo ei ole.
 

Aurinkoisina päivinä talo saa kaiken energiansa auringosta.”


Talo sijaitsee pienen asuntoalueen korkeimmalla kohdalla, katto etelään, eikä auringon edessä kasva puita. Aurinkoisina päivinä talo saa kaiken energiansa auringosta, vähän enemmänkin.

– Tuotamme noin kolmanneksen sähköstämme itse. Olemme myös sähköverkossa, niin että saamme sähköä pilvisinäkin päivinä. Vähän yritämme ajoittaa sähkön käyttöä aurinkoisiin hetkiin, mutta kovin paljon emme mieti asiaa, Petri Isola sanoo.

Isolat myyvät ylimääräisen aurinkoenergian verkkoon, mistä Ekosähkö maksaa heille saman hinnan kuin millä itse myy sähköä. Sähkö on kuitenkin järkevintä käyttää itse, koska jos sähköä myy, siitä pitää maksaa verkkoyhtiölle siirtomaksua.

Isoloista aurinkokoti on ollut vaivaton. Paneelit asennettiin katolle rakennusvaiheessa, ja katolta lähtee johto kellarin invertteriin, joka muuntaa auringon säteilyn sähköksi. Järjestelmän pitäisi toimia 30 tai jopa 40 vuotta.


Katoilla paljon hukkatilaa

Ranska päätti maaliskuussa, että uusiin rakennuksiin pitää rakentaa viherkatto tai asentaa aurinkopaneeleita. Ranskan laki koskee vain liiketiloiksi kaavoitettuja alueita, ja vain osa katon pinta-alasta pitää peittää kasveilla tai paneeleilla. Toimisiko tämä Helsingissäkin? Täällä rakennetaan joka vuosi lisää rakennuksia, ja Helsingin kaupunkikin omistaa taloja Tilakeskuksensa kautta melkein tuhat. Näistä suurin osa on isoja, kouluja ja vastaavia.

Helsinki lämpiää enimmäkseen kivihiilellä ja maakaasulla, ja poliittinen paine etenkin kivihiilestä luopumiseen kasvaa. Jos kaupunkilaiset tuottaisivat edes osan tarvitsemastaan energiasta omilla katoillaan, kasvavan kaupungin olisi helpompi tuottaa tarvittava energia uusilla tavoilla.


Helsinkiläiskodeissa on toistaiseksi vain vähän aurinkopaneeleita, mutta lisää tulee. Osa katoista on varjossa tai osoittaa pohjoiseen, mutta moni olisi ihanteellinen keräämään energiaa auringosta. Kesäkuussa Helsingin energiayhtiön Helenin hallitus suositteli, että Helsinki tuottaa jatkossa entistä enemmän energiaansa uusiutuvilla energiamuodoilla. Hanasaaren alue on siis mahdollisesti vapautumassa asuinrakentamiselle.
 

5–10 prosenttia kaupungin tarvitsemasta sähköstä voitaisiin tuottaa katoilla.”


Syksyllä Helsinki päättää, mitä tehdään vanheneville kivihiilivoimaloille, ja samalla kaupunki selvittää myös hajautetun energian mahdollisuuksia. Aurinkoenergiantuotannolle potentiaalisten kattopintojen kartoitus valmistuu kesän jälkeen.

– Tuloksista syntyy kaikille avoin karttapalvelu, kertoo ympäristötarkastaja Jari Viinanen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Vastaavanlainen kartoitus tehtiin hiljattain Kotkan seudulla, ja sen mukaan noin viidennes kattopinta-alasta soveltuisi aurinkoenergian tuotantoon hyvin tai erinomaisesti. Kotkassa aurinkoenergian tuotantoon hyvin soveltuvan kattopinta-alan aurinkosähköpotentiaali olisi vuositasolla 255 GWh, joka vastaa 15 prosentin osuutta koko sen alueen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. Espoossa vastaava työ tehtiin pari vuotta sitten.

Viinanen arvioi, että Helsingissä 5–10 prosenttia kaupungin tarvitsemasta sähköstä voitaisiin nykyisin tiedoin ja tekniikoin tuottaa katoilla. Sopivasti aurinkoa saavia kattoja lienee samanlainen osuus kuin Kotkassa, mutta sata prosenttia ei toteudu koskaan. Voi olla rakenteellisia esteitä, kaupunkikuvallisesti ei sallita, rakennus voi olla suojeltu tai omistaja ei yksinkertaisesti halua investoida.

– Se, kuinka suuri osuus toteutuu, millä aikataululla ja kuinka paneelit jakautuisivat sähkön ja lämmön välillä, on täysi arvoitus. Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan tuottaa maassa ja seinäpinnoilla. Tekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja aurinkopaneeleja on tulevaisuudessa joka paikassa.


Kasvit sitoisivat sadevettä

Katoille voisi myös istuttaa kasveja. Ilmastonmuutos tuo kaupunkiin yhä enemmän rankkasateita, ja suuret sateet saavat yhä useammin kellarit tulvimaan. Viherkatot sitoisivat vettä paljon paremmin kuin peltikatot.
 

Viherkatot ja aurinkopaneelit sopivat hyvin yhteen eivätkä kilpaile tilasta.”


Viherkatot toimivat eristeenä: ne viilentävät asuntoja kesällä. Kylmällä ne eristäisivät, mutta Suomessa tällä ei ole merkitystä, koska talojen eristystaso on muutenkin niin hyvä. Viherkatot haihduttavat vettä ja viilentävät kesällä. Näin ne lievittävät kaupunkien lämpösaarekeilmiötä eli kohonneita lämpötiloja. Kasvit tarjoavat myös elintilaa linnuille ja muille lajeille.

Luonnontieteellinen keskusmuseo tutkii viherkattojen mahdollisuuksia nyt neljättä vuotta. Tutkimusryhmän johtaja Susanna Lehvävirta arvioi, että viherkattoja on Helsingissä toista sataa. Lisää rakennetaan koko ajan. Tänä kesänä kasvit valtaavat esimerkiksi Meilahden liikuntakeskuksen katon.

– Viherkatot ja aurinkopaneelit sopivat vieläpä hyvin yhteen, vaikka usein ajatellaan, että ne kilpailevat tilasta.

Liika kuumuus laskee aurinkopaneelien tehoa, mutta kasvillisuus katolla loiventaa katon kuumuutta. Katon kasveille on vain hyväksi, jos aurinkopaneelit tarjoavat niille vähän varjoa.

Omalle katolle voi rakentaa viherkaton, kunhan laskee tarkasti, että katto kestää sen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: