Kiireinen apulaiskaupunginjohtaja ehtii paneutua päivätyönsä ohella myös suomalaisten mielenterveysongelmiin.

Katse eteenpäin taantumassa

Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri kehottaa pitämään vaikeinakin aikoina kiinni tavoitteista.

• 12.11.2009 11:49

– Työttömyys ei näkynyt ihmisen ongelmissa kovin nopeasti. Näytti siltä, että niin kauan kuin ihminen sai ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, se ei ikään kuin iskenyt täysillä. Kun hän putosi peruspäivärahalle, vasta silloin alkoivat taloudelliset ongelmat.

Nyt Sauri on apulaiskaupunginjohtaja, ja Yölinjan loppumisesta on kuusi vuotta. On kuitenkin kaksi syytä, miksi Sauri palaa noihin aikoihin juuri nyt. Sauri juonsi Yölinjaa läpi lamavuosien, ja nyt Suomi on vajoamassa taas taantumaan. Radiossa Sauri keskusteli soittajien kanssa heidän ongelmistaan, eikä ihmisten ahdistuksen lievittäminen ole päämääränä hävinnyt hänen elämästään: psykologiasta väitellyt Sauri toimii nykyisin Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana.

Kuinka liitossa on nyt varauduttu laskukauteen?

– Ei meillä mitään varsinaista projektia sen varalta ole. Sauri muistuttaa, että ihmisten taloudellisesta ahdingosta johtuvat oireet ovat samoja, joita mielenterveystyössä kohdataan joka tapauksessa: masennusta, ahdistusta, toivon menetystä.

Viime laman vaikutuksista mielenterveyteen on vähän tilastoja. Se tiedetään, ettei se ainakaan lisännyt itsemurhia. 90-luvun alusta lähtien itsemurhat ovat päinvastoin vähentyneet kolmanneksella. Sauri epäilee tämän johtuvan siitä, ettei mielenterveysongelmista puhuminen ole enää yhtä tabu kuin ennen.    Myös masennuksen hoitomenetelmät ovat kehittyneet.

Apua tarvitsevien määrä saattaa taantuman aikana kuitenkin kasvaa.

– Psykiatrian professori Jouko Lönnqvistin mukaan silloin, kun velkaantumisongelma kaatui päälle, ihmiset hakeutuivat kriisiapuun selvästi aiempaa enemmän. Taloudellisella ahdingolla on varmasti vaikutuksia mielenterveyspalveluiden kysyntään nytkin, Sauri ennustaa.

Arvot ja tavoitteet voivat pysyä

Nykyinen taantuma on kuitenkin erilainen kuin 90-luvulla koettu. Pekka Sauri muistuttaa, että tuolloin lama oli suurelta osin Suomen ongelma.

– Tämä on ensimmäinen globalisaatiotaantuma. Rajat ovat hävinneet, eikä puhtaasti kansallisia talouksia enää ole. Siksi on niin vaikeaa ennustaa, mitkä tämän seuraukset tulevat olemaan.

Viime kuukausina moni on menettänyt työpaikkansa, ja vielä useampi pelkää menettävänsä. Elämän on täyttänyt lyhyessä ajassa suuri epävarmuus. Miten tässä tilanteessa voisi auttaa itseään säilyttämään mielenrauhansa ja elämänilonsa?

Sauri kehottaa pitämään päämääristä kiinni.
– Vaikka taloudellinen tilanne muuttuu, se ei tarkoita sitä, että tavoitteiden ja elämänarvojen tarvitsee muuttua. Voi olla, että vain mahdollisuudet toteuttaa niitä vaikeutuvat.

Silloin olisi tärkeää pitää mielessä, ettei ihmisen arvo ole kiinni työstä tai taloudellisesta tilanteesta. Myös talouden globaalin luonteen ymmärtäminen voi auttaa itsekunnioituksen säilyttämisessä. Kun irtisanottu näkee, että miljoonat muutkin maailmassa ovat menettäneet työpaikkansa, hän ei etsi niin helposti syytä itsestään.

Sauri toivoo, että ihmiset pitäisivät yllä yhteisollisyyttä – niin kulunut kaiku kuin sanalla onkin. ”Sitä pidetään yllä pienillä arkisilla teoilla ja sanoilla lähtien naapurin ja bussinkuljettajan tervehtimisestä. Yhteisyys on sitä, että ottaa yhteyttä vanhaan kaveriinsa, lähipiirinsä vanhukseen tai sairastuneeseen”, Sauri kirjoitti taannoin Mielenterveysliiton puheenjohtajana lähettämässään jouluviestissä.

Mielenterveydelle hoitotakuu

Nyt hallitus käynnistää kuumeisesti hankkeita talouden elvyttämiseksi. Voisiko yhteiskunta tehdä jotain myös henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi? 

– Mielenterveys pitäisi saada hoitotakuun piiriin, Pekka Sauri vastaa. – Nyt niin ei käytännössä ole. Kun ihminen hakeutuu ahdistuksen takia hoitoon, hän saa vain ensiapua kuten mielialalääkkeitä. Hänelle ei tehdä hoitosuunnitelmaa.

Kun suunnitelmaa ei tehdä, ei synny jonoa, jota voitaisiin hoitotakuun nimissä lyhentää. Ihmisen tilanteeseen pitäisi kuitenkin puuttua varhain. Ahdistusta helpottaa usein jo se, että voi ammattilaisen kanssa miettiä, mikä masennusta aiheuttaa ja miten tilannetta voisi korjata.

Sauri palaa taas Yölinjaan.
– Ohjelma toimi juuri tällä periaatteella. Usein ihmiset sanoivat, että kaikki on päin helkkaria. Vähän aikaa kun puhuttiin, kävi ilmi, ettei ihan kaikki, vaan tämä ja tämä asia, ja niille voi tehdä jotain.