Katsomusaineet tarpeellisia lukiossa

Katsomusaineet tarpeellisia lukiossa

Uskonnonopetus kouluissa oli lakitekstin tasolla tunnustuksellista vuoteen 2003, jolloin uskonnonvapauslakia uudistettiin. Koulun uskonnonopetus oli kuitenkin eriytynyt kirkon kasteopetuksesta jo vuosikymmeniä aiemmin. Vuodesta 2003 lähtien laki puhuu oman uskonnon opetuksesta. Se on yhteiskunnan tarpeista lähtevää tiedollista opetusta, joka eroaa selkeästi uskonnollisten yhdyskuntien uskontokasvatuksesta niin tavoitteiltaan kuin sisällöiltäänkin.

Yhteiskuntamme monikulttuurisuus merkitsee myös moniuskontoisuutta, ja uskontoihin ja kulttuureihin liittyviä tietoja ja taitoja tarvitaan nykyään lähes kaikilla työelämän aloilla. Uskonto on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä ihmisten maailmankuvaa ja etiikkaa muovaavista tekijöistä. Uskontoihin liittyvä yleissivistys on globaali kansalaistaito.

Tieto omasta ja muista uskonnoista lisää ymmärrystä ihmisten välillä, mikä puolestaan vähentää ennakkoluuloja ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Uskonnon oppisisällöistä myös etiikkaan liittyvät tiedot ja taidot ovat olennainen osa ihmisoikeuskasvatusta. Helmikuussa 2014 julkaistuissa toimenpidesuosituksissaan Eduskunnan oikeusasiamiehen alainen Ihmisoikeuskeskus suosittikin katsomusopetuksen resurssien lisäämistä lukiokoulutuksessa.

Yhteiskunnan kannalta ei ole yhdentekevää, millaisin tiedoin ihmiset muodostavat mielipiteitään eri uskonnoista ja katsomuksista. Koulussa uskonnonopetus lähtee yhteiskunnan tarpeista ja perustuu alan tieteelliseen tutkimukseen. Suomalaiset arvostavat tutkimusten mukaan asiallista, puolueetonta ja kiihkotonta uskonnonopetusta.

Lukio-opiskelijoidenkin käsityksiä uskonnonopetuksesta on tutkittu. Viime syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan lukiolaisten enemmistö arvioi, että uskonnon oppitunneilla oppii ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ja tuntemaan erilaisia kulttuureja. Lukiolaiset myös pitävät uskonnon oppiainetta yleissivistävänä ja näkevät sillä olevan tärkeitä tehtäviä, kuten uskonto- ja kulttuuritiedon tarjoaminen sekä apu henkilökohtaisen maailmankatsomuksen muodostuksessa.

Anna Saurama
puheenjohtaja
Suomen uskonnonopettajain liitto ry

 

Jaa tämä artikkeli: