null Katusurffailu innostaa

Kruisailua kaveriporukalla. Marjaana Niemisen iso katu-surffilauta herättää vastaantulijoissa huomiota. Niemisen perässä laudalla taiteilee Lauri Järvi.

Kruisailua kaveriporukalla. Marjaana Niemisen iso katu-surffilauta herättää vastaantulijoissa huomiota. Niemisen perässä laudalla taiteilee Lauri Järvi.

Katusurffailu innostaa

Parasta lautailussa on vapauden tunne.

Teksti Noora Melaanvuo
Kuva Sirpa Päivinen
Kampissa asuva Marjaana Nieminen harrastaa ympäri vuoden lautailua. Talvisin hän lumilautailee, ja kuivina vuodenaikoina hän kulkee pyörillä varustetuilla laudoilla. Nieminen ei ole kiinnostunut skeittaamisesta pienillä rullalaudoilla. Häntä kiehtovat isot laudat, joilla voi rennosti ”kruisailla” kaverien kanssa. Lautailemaan lähdetään usein spontaanisti.

Hyviä lautailupaikkoja löytyy keskustasta, Kaivopuiston rannasta, Pasilasta, Vuosaaresta ja Olympiastadionin takaa.

– Parasta on vapauden ja yhtey-den tunne. Lautailu on hauskaa, ja voin tehdä sitä ystäväporukan kanssa, Nieminen hehkuttaa.

Hän on saanut ystäviä, joilla on yhteisen harrastuksen lisäksi sama maailmankatsomus.

Ensimmäiseksi kesälaudakseen Nieminen valitsi pitkän Longboard-laudan, jolla voi laskea mäkeä tai kulkea yhtä vauhdikkaasti kuin polkupyörällä.

Tänä kesänä on innostanut katusurffaus.

– Oli unelmien täyttymys, kun kaverit toivat ylioppilas- ja 20-vuotislahjaksi Hamboard-katusurffilaudan, Nieminen sanoo.

Katusurffilaudat taipuvat sivuille Longboardia ketterämmin. Parhaimmillaan asfaltilla pujottelu muistuttaa vedessä surffausta.

Laudalla voi myös opetella tekemään temppuja. Nieminen esimerkiksi osaa stepata laudalla liikkuessaan.

Tapanilassa asuva Lauri Järvi aloitti viisitoistavuotiaana skeittauksen ja lumilautailun. Talvilajia hän harrastaa vieläkin, mutta skeittitemput ovat vaihtuneet Longboardiin ja Hamboardiin. 23-vuotias insinööriopiskelija naurahtaa, että itsesuojeluvaisto on kasvanut. Enää hän ei ole valmis kaikkiin temppuihin, joita teki nuorempana.

Lautaa voi käyttää myös hyötyliikkumiseen.

– Kuljen työmatkat laudalla ja bussilla. Päivässä lautailen kolme kilometriä, Järvi kertoo.

Takavuosina Järvi sai myös kaverinsa Miika Havannon innostumaan lautailusta. 21-vuotias Havanto menee talvella suksilla, mutta kesälautailu on saanut koukkuun.

– Liitäminen kadun päällä on kivaa varsinkin isoilla laudoilla, Havanto sanoo.

Hän lähtee liikenteeseen Longboardilla, jos tarkoituksena on reissata pidempää matkaa. Mieluiten hän kuitenkin ottaa alleen Hamboardin.

Wakeboarding on yksi lajeista, joita Järvi ja Havanto ovat harrastaneet. Siinä lautailija pitää veneen perässä kiinni narusta. Vene nostattaa aaltoja, jotka toimivat hyppyreinä.

Skeittaamiseen tarvittavan perusrullalaudan saa kohtuullisella hinnalla. Isommat laudat voivat maksaa useita satoja euroja.

Wakeboardingissa harrastuskustannukset nousevat veneineen ja polttoaineineen kalliiksi. Järven mukaan lajia kannattaa kokeilla ensin vuokravälineillä kaapelivetoisella radalla.

Lautojen käyttöaikaa pystyy pidentämään huoltamalla niitä hyvin. Havanto laittaa laakereihin säännöllisesti öljyä ja vaihtaa pitoa ylläpitävän grippipaperin laudan päältä. Sateella hän jättää laudan kotiin, sillä vesi kerää likaa laakereihin ja ruostuttaa niitä. Sen seurauksena niistä alkaa kuulua rahinaa eivätkä pyörät pyöri niin hyvin.

Kypärän käyttöä harrastajat suosittelevat etenkin kovissa vauhdeissa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.