3D-kuvausstudiossa. Plastiikkakirurgi Katja Puumanen työskenteli aiemmin pitkään rintasyöpäkirurgina. Puhtaasti ulkonäkösyistä tehdyt leikkaukset asiakas maksaa täysin itse. Rintojen suurennus maksaa 3 500 – 10 000 euroa.
Kauneutta kirurgialla
Ulkonäkökirurgiaa tehdään ja markkinoidaan yhä enemmän. Myös nuorille, terveille ja kauniille.
Tekstit Tarja Kivimäki
Kuva Sirpa Päivinen
Lääkärin valassa valmistuvat kandit vannovat päämääränään olevan ”terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja kärsimysten lieventäminen”. Entä, kun kyse ei ole sairauden hoidosta? Miten lääkärin tulisi suhtautua nuoren ja terveen toiveisiin? Voiko ulkonäkökirurgia olla ristiriidassa lääkärin etiikan kanssa?
– Esteettistä kirurgiaa tekevät Suomessa vain harvat lääkärit ja toimenpiteitä tehdään vähän, sanoo Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Samuli Saarni. Lääkärin etiikka -kirjan uusitussa painoksessa aihetta ei käsitellä.
Kosmeettisesta hammashoidosta sen sijaan todetaan ”kauneuden ja nuoruuden ihannoinnin heijastuvan myös odotuksiin hammaslääkärin antamasta hoidosta”.
– Lapsen suuhun laitetaan rautaa vuosikausiksi. Oikomishoidot ovat isoja prosesseja, niitä tehdään yhteiskunnan kustannuksella, ja käytännössä usein kosmeettisista syistä. Silti niitä ei kyseenalaista kukaan.
Tiedetään, että kauneuskirurgia yleistyy, mutta leikkausten kokonaismäärää ei tunneta. Toimenpiteitä ei tilastoida, koska potilas maksaa ne itse. Sairaalat eivät halua antaa tietoja asiakasmääristään ja lisäksi osa leikkauksista tehdään Tallinnassa.
Plastiikkakirurgi Katja Puumanen Sairaala Siluetista kertoo asiakkaidensa enemmistön olevan 25–45-vuotiaita; kymmenisen prosenttia on 18–25-vuotiaita. Kaikenikäisiä asiakkaita on tullut lisää.
Puumanen toimi pitkään rintasyöpäkirurgina ja on keskittynyt esteettiseen kirurgiaan nyt kolmisen vuotta. Siluetissa leikataan myös rintasyöpäpotilaita ja tehdään korjaavaa kirurgiaa.
– Tavoitteeni on tyytyväinen potilas. Minua motivoi se, että tietotaidollani ja osaamisellani pystyn auttamaan.
Terveydenhoidossa on menty kohti konsumerismia, kuluttajalähtöisyyttä. Palvelunsa itse maksava asiakas voi pitää oikeutenaan vaatia mitä vain. Jos vastaanotolle tuleva haluaa suurennuttaa rintansa, Puumanen selvittää aluksi, miksi.
– En tee toimenpidettä, jos huomaan, että kyseessä onkin puolison eikä potilaan oma toive.
Puumanen puhuu ”potilaasta”, ei ”asiakkaasta”, myös esteettisen kirurgian kohdalla. Eikä asiakas ole aina oikeassa. Puumanen ei tee sellaista, mitä ei pidä järkevänä tai minkä tavoitteita hän ei pidä realistisina. Esimerkiksi, jos hyvin pienirintainen haluaa suuret silikonit. Tai jos kyseessä näyttää olevan potilas, joka kiertää kirurgilta toiselle haluten yhä uusia leikkauksia.
– Katson kudokset, luuston rakenteen sekä sen, onko potilas psyykkisesti tasapainossa. Implanttien täytyy olla kooltaan potilaalle ja kudoksille turvalliset ja johtaa luonnolliseen lopputulokseen.
– Muutama nuori nainen olisi halunnut heille leikattujen implanttien tilalle uudet, entistä suuremmat. Kieltäydyin.
Jos vastaanotolle tulee 18-vuotias, joka haluaa suuremmat rinnat, Puumanen kehottaa odottamaan pari vuotta. Hän kertoo leikanneensa kaksi tämänikäistä neuvoteltuaan asiasta pitkään.
Tosi-tv-sarjojen nuorten naisten ylisuuret silikonirinnat ovat hänen mielestään ”karsean näköiset”, ja tämäntyyppinen kehonkuvan korostaminen voi vääristää nuorten käsityksiä. Toisaalta esteettiseen kirurgiaan suhtaudutaan edelleen kovin mustavalkoisesti ja potilaita syyllistetään turhaan.
– Erästä potilastani oli kiusattu pienistä rinnoista koko kouluiän. Lopulta hän sairastui anoreksiaan ja halusi neljän lapsen jälkeen vihdoin rinnat.
Alaikäisen rintojen muokkaus on Puumasen mukaan aiheellista vain lääketieteellisistä syistä. Köyhässä Brasiliassa isommat rinnat tai muodokkaampi takamus voidaan saada jo rippilahjaksi. Suomessa ollaan maltillisempia, ja käytettävät implantit ovat pienempiä kuin muualla maailmassa.
Lääkäriliiton Samuli Saarnin mielestä oleellista eettiseltä kannalta on potilaan itsemääräämisoikeus. Se ei toteudu, jos tehdään turha, mahdollisesti kivulias ja peruuttamaton toimenpide, kuten lasten ympärileikkaus, ilman potilaan suostumusta.
– Eettinen ongelma muodostuu myös silloin, jos sairaat jäävät hoidotta lääkäreiden kadottua yksityiselle puolelle.
Katja Puumasta huolestuttaa pistoksilla annettavien täyteainehoitojen voimakas lisääntyminen. Huuliaan täytättävät nimenomaan nuoret naiset, joilla ei vielä ole mitään ikääntymisen merkkejä. Heille hän ei suostu täyteaineita laittamaan.
Lääkärin etiikka -teoksen mukaan ”potilaalla ei voi olla oikeutta vaatia lääketieteellisesti perusteettomia hoitoja, eikä niitä pidä antaa, vaikka potilas maksaisi ne kokonaan itse. Useimmissa hoidoissa on riskejä, ja niihin käytetyt resurssit (mm. lääkärin työaika) ovat aina jostakin pois”.
Eettisiin kysymyksiin perehtynyt tutkija Maarit Hytönen Kirkon tutkimuskeskuksesta toteaa ulkonäkökeskeisyyden olevan laajempi asia kuin vain yksilön yksittäinen päätös.
– Pärjätäkseen esimerkiksi työelämässä ihminen saattaa kokea, että itseä pitäisi parannella, koska ”kaikki muutkin” tekevät niin. Itseensä panostamisen ja hoikkuuden katsotaan kertovan asioiden hyvästä hallinnasta ihmisen elämässä.
Mainoksissa, lehdissä ja televisiossa esiintyvät lähinnä nuoret ja nätit. Naistenlehtien kasvokuvista rypyt retusoidaan pois. Luonnollisuus ei ole in.
– Enää ei ajatella, että jokainen on Jumalan kuva, sinänsä arvokas.
Kristillinen armon käsite sopii myös ulkonäköpaineissa kamppailevaan ihmiseen: kelpaat sellaisenaan.
– Jumalan silmissä olet yhtä hyvä ihminen kuin paranneltukin, Maarit Hytönen näkee.
Nykyisin saa rahalla melkein mitä vain.
– Kaikkia mahdollisuuksia ei tarvitse käyttää. Oikeudesta tai mahdollisuudesta ulkonäön muokkaukseen ei saisi tulla sosiaalinen tai ammattiin liittyvä pakko.
– Ainakin kirkon työntekijöiden – erityisesti nuorten kanssa työskentelevien – tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaista ihmiskuvaa he välittävät, Hytönen sanoo.
Jaa tämä artikkeli: