Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana runsaat seitsemän vuotta työskennellyt Mauri Vihko kuvaa seurakuntaa henkisesti vireäksi. Kuva: Karoliina Ek
Kauniaisten kirkkoherra lähtee tavoittamaan kaiken maailman suomalaisia
Mauri Vihko alkaa johtaa kirkon ulkosuomalaistyötä. Hänen mielestään kirkon pitää etsiä yksilöitä. Siksi suomeakin on puhuttava erilaisilla kielillä.
Voit ymmärtää vasta, kun olet tullut ymmärretyksi.
Tämä on ajatus, joka kirkossa pitää Mauri Vihkon mielestä muistaa. Kirkon työntekijöiden täytyy sen takia suorastaan vaivata itseään.
"Ihminen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Olennaista on äidinkieli. Kristillinen sanasto ja kuvasto ovat vain vähän läsnä kulttuurissamme. Siksi kirkossa pitäisi nyt osata kommunikoida monilla erilaisilla suomen kielillä."
Vihko muistuttaa, että ihmiseksi tullessaan Jumala tuli siihen todellisuuteen, joka on kullekin ihmiselle kulloinkin totta.
Mauri Vihko on juuri lopettamassa työtään Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Seuraavaksi hän alkaa katsella mitä erilaisimpia suomalaisia todellisuuksia. Elokuun puolivälissä Vihko alkaa johtaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyötä.
"Jeesus sanoi, että kun yksi lammas on hukassa ja 99 tallessa, pitää lähteä etsimään sitä yhtä. Nyt kulttuurin murroksen takia olemme tilanteessa, jossa yksi on tallessa ja 99 hukassa."
Vihko tiimeineen pyrkii tavoittamaan lampaita, jotka ovat levällään maailmalla.
Kauniaisten keskiarvot valehtelevat
Tiivis yhteisö, jossa asuu fiksua joukkoa. Väki on henkisesti vireää ja alue vahvasti kaksikielinen. Mauri Vihko kehuu estoitta seurakuntaa, jota on johtanut seitsemän viime vuotta.
Kauniainen on kompakti yksikkö, Vihko sanoo. Taajaman asukkaat ovat Euroopan korkeimmin koulutettuja. 25 prosenttia suomalaisen seurakunnan jäsenistä äänestää seurakuntavaaleissa. Muuttoliikkeen ansiosta seurakunnan jäsenmäärä on kasvanut, vaikka kirkosta on erottu.
Vihko haluaa huomauttaa, että keskiarvot valehtelevat. Muutamat superrikkaat luovat tilastoihin vaikutelman siitä, että Kauniaisissa eläisi vain varakkaita ihmisiä.
"Täällä on läsnä myös köyhyys."
Nyt Vihko alkaa ajaa ulkomailla asuvien suomalaisten asiaa. Heitä vasta onkin moneen lähtöön. Ulkosuomalaisia on 1,5 miljoonaa. Heistä 250 000:lla on äänioikeus Suomessa. Suomen kirkko tekee työtä 40 maassa.
Vihko itse työskenteli pappina Floridan Lake Worthissa 1990-luvulla. Yhdysvallat oli hänelle ennestään tuttu maa lukion vaihto-oppilasvuodelta. Yhden opiskeluaikojen kesän Vihko oli työskennellyt michiganilaisessa urkurakentamossa.
Pari vuosikymmentä sitten elettiin suomalaisen Floridan-turismin kulta-aikaa. Finnair lensi suoraan Miamiin kahdesti viikossa.
Vihkon työalue oli asemapaikkaa laajempi. Hän kävi pitämässä joulukirkkoja niin Dallasissa, Atlantassa, Washingtonissa kuin Meksiko Cityssäkin.
Siirtolaisia on kolmenlaisia
Suomalainen siirtolaisuus on nyt monipuolisempaa kuin koskaan aiemmin.
Ensinnäkin jäljellä on runsaasti perinteisiä siirtolaisia. He ovat pääosin kouluttamatonta työväestöä, joka lähti maailmalle hakemaan parempaa toimeentuloa.
"Heistä täytyy pitää huolta niin kauan kuin tarvetta on", Vihko sanoo.
Ikääntymisen myötä moni kadottaa kielen, jonka on oppinut uudessa maassa. Silloin suomenkielistä työtä tarvitaan entistäkin enemmän.
Toiseksi kirkon suomenkielinen työ tukee turisteja. Etenkin eläkeläisiä, jotka lentävät koko talveksi Välimerelle, Kanarialle, Thaimaahan tai Floridaan.
Kolmas ryhmä ovat niin sanotut rotaatiosiirtolaiset. He ovat korkeasti koulutettuja suomalaisia, jotka muuttavat työn perässä maailman suurkaupungista toiseen. Lisäksi eurooppalaisissa yliopistoissa opiskelee iso joukko suomalaisia.
Tähän ryhmään kuuluvien liikkeet ovat yksilöllisiä
"Reformaatio oli osa uutta aikaa, joka löysi yksilön. Kehitys vahvistuu yhä."
Kirkko on aina sekä paikallinen että maailmanlaajuinen, Vihko toteaa. Ulkosuomalaistyössä ei perusteta suomalaisuuden saarekkeita, vaan suomenkielinen toiminta pyritään liittämään osaksi paikallisten sisarkirkkojen elämää.
Samalla ymmärretään, että useimmat ihmiset haluavat sanoittaa hengellisiä asioita äidinkielellään. Kieli ja kulttuuri ovat persoonallisuuden avaajia.
Tämä pitäisi Vihkon mielestä muistaa myös Suomessa.
"Maahanmuuttajat ovat muuttaneet kirkkoa. Kauniaisissa työikäisistä messuun osallistujista, etenkin miehistä, huomattava osa on maahanmuuttajia."
Puheet muotoutuvat pyöräillessä
Kansainvälisyys on punoutunut Mauri Vihkon työhön vuosikymmeniä. Työnäyn juuret ovat Helsingissä sijaitsevalla Suomen Lähetysseuran Lähetystalolla, missä Vihko asui opiskeluaikanaan. Juuri siellä gospelmuusikko Pekka Simojoki kuuli Vihkon laulavan ja pyysi tätä mukaan maata kiertäneisiin Afrikkalaiseen messuun ja Liekit-musikaaliin.
Vihko on laulanut erilaisissa kokoonpanoissa "koko ikänsä". Syksyllä hän aikoo taas liittyä kuoroon yhdessä musiikinopettajana työskentelevän vaimonsa Minna Vihkon kanssa.
Toinen tärkeä harrastus on pyöräily. Kesällä Vihko lähti liikkeelle mökiltä Kustavista ja kiersi Saariston Rengastien polkien. Pyörällä kuljetut työmatkat Pohjois-Tapiolasta Kauniaisiin ovat antaneet muodon monelle puheenparrelle.
"Urheilu on turhaa, mutta liikunta on välttämätöntä. Aamulla jumppaan kotona ja pyöräilen töihin. Töistä lähtiessä jumppaan taas ja pyöräilen takaisin. Illalla ei tarvitse lähteä liikkumaan."
Ulospäin suuntautuva seurakunta ei ummehdu
Viime töikseen Kauniaisissa Vihko matkusti seurakuntalaistensa kanssa Tansaniaan. Kolme vuotta seurakunnan ryhmä oli kerännyt Suomen Lähetysseuran kummityön kautta rahaa vammaistyöhön ja aids-orvoille.
Samanlaisia projekteja Vihko on vetänyt ennenkin. Ollessaan pappina helsinkiläisessä Vartiokylän seurakunnassa hän vei porukan Nepaliin kummilasta tapaamaan. Floridasta matkustettiin Israeliin ja Palestiinalaisalueille.
"Ihmisten sitouttaminen pidempiin projekteihin jättää jälkiä", Vihko uskoo.
Sitä paitsi lähetystyö on avuksi myös lähettäjille.
"Silloin, kun seurakunta suuntautuu ulospäin, se ei ummehdu."
Kuka?
Mauri Vihko, 56-vuotias pappi. Työskennellyt viimeksi Kauniaisten kirkkoherrana.
Mitä?
Siirtyy elokuun puolivälissä kirkon ulkosuomalaistyön johtajaksi.
Missä?
Toiminut aiemmin muun muassa ulkosuomalaistyön pappina Floridassa, Espoon tuomiokapitulin hiippakuntasihteerinä ja Suomen paralympiajoukkueen pappina.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Merimieskirkko ottaa haltuun kirkon ulkosuomalaistyön – nykyajan siirtolaiset ovat koulutettua ja liikkuvaa väkeä
AjankohtaistaMerimieskirkot ja suomalaiset seurakunnat ulkomailla vastaavat myös muihin kuin hengellisiin tarpeisiin. Tärkeää on suomen kieli ja yhteys omiin juuriin.