Käytetään raamatuntulkinnassa omia aivoja

Käytetään raamatuntulkinnassa omia aivoja

Lauri Ranta kirjoitti tällä palstalla 9. heinäkuuta siitä, kuinka vain olemalla väärässä voi oppia uutta. Hän kertoi tapaavaansa valitettavan usein ihmisiä, jotka ovat ”aina oikeassa”. Kuitenkin hänen mukaansa se, että ymmärtää olevansa väärässä, on ensimmäinen askel kohti uuden oppimista. Muilta voi aina oppia.

Itsekin olen törmännyt näihin oikeassa olijoihin aivan liikaa. Tyypillistä heille tuntuu olevan se, että he haluavat pitää keskustelun aina itselleen vahvoilla alueilla, jotteivät toiset keskustelijat pääsisi yllättämään heitä omilla näkemyksillään.

Valitettavan usein tämä ilmiö liittyy niin sanottuun konservatiiviseen raamatuntulkintaan. Puhujilla on varmat näkemykset siitä, että juuri heillä on oikea tulkinta teksteistä, joita muutkin osaavat toki lukea.

Itseäni on alkanut nyppiä se, että nämä ihmiset vetoavat Raamattuun kuin heillä ei muuta kirjaa olisikaan. He saattavat sanoa, että he kunnioittavat Sanaa, ovatpa jotkut jopa ”Sanan alla”.

Eikö olisi aika jo ryhtyä käyttämään myös omia aivoja, jotka myös ovat Luojan luoma elin? Voisimmeko hieman hellittää oikeassa olemisesta ja tarkastella asioita myös siitä näkökulmasta, mitä ympäröivä maailma ja esimerkiksi tiede on viimeisen 2000 vuoden aikana saanut selvitettyä?

Tämä olisi minusta sellaista ”väärässä olemista”, josta myös Lauri Ranta mielestäni puhui.

Heikki Virtanen

Helsinki

Jaa tämä artikkeli: