Kehitysapu on epäonnistunut
Kehitysapu Afrikkaan jakaa mielipiteitä. Vastustajat sanovat rahojen menevän kankkulan kaivoon, puolustajat kertovat hädässä olevien ihmisten auttamisesta.
Länsimaista kehitysapua on maksettu eri mailta kerättynä 1960-luvulta lähtien, siis yhden sukupolven verran. Nyt kinastellaan siitä, onko Suomen 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta häpeä, kun sen pitäisi olla 0,7 prosenttia. Viime vuonna länsimaat antoivat rahaa kehitysapuna liki 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta Suomen osuus oli noin 1,2 miljardia, euroina reilu miljardi.
Se, minkä prosenttiosuuden Suomi maksaa bruttokansantuotteesta, ei ole merkityksellinen seikka. Suomen osuus on kokonaisuudessa pieni. Tietyt poliitikot saisivat vain hyvin nukuttuja öitä, jos Suomi nostaisi tason 0,7 prosenttiin.
Mitä on aikaansaatu näillä julmetuilla rahasummilla ehkä 50 vuoden aikana? Toki viemäreitä, kouluja, sairaaloita ja infrastruktuuria on rakennettu, mutta suurin osa rahoista on lentänyt tuuleen. Luuleeko joku ihan tosissaan, että länsimaisella rahalla, vaikka se tuplattaisiin, köyhyys Afrikasta poistuisi?
Kyse on tuon maanosan ihmisistä itsestään, heidän elämäntavoistaan, asenteistaan ja kulttuuristaan. On uskomatonta, että maanosassa, jossa on 50 valtiota, bruttokansantuote per asukas pyörii 1000 Yhdysvaltain dollarin molemmin puolin muutamaa maata lukuun ottamatta.
Ei yksi maanosa voi olla vuosikymmenestä toiseen käsi ojossa länsimaihin päin. Länsimaiden olisi tajuttava, että nykymuotoinen kehitysapu eli rahan syytäminen on ainoastaan karhunpalvelus Afrikalle.
Ari Linna
FM, Helsinki
Jaa tämä artikkeli: