Onni täällä vaihtelee kehitysmaissa liiaksi. Jyväskylässä viikonloppuna pidetyillä Kirkkopäivillä todettiin, että kehitysmaat ovat joutumassa Suomen taloustaantuman maksajiksi. Kuva: Olli Seppälä
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset tuomittiin Kirkkopäivillä
Kristillisten järjestöjen mukaan hallituksen leikkaussuunnitelmat osoittavat piittaamattomuutta maailmanlaajuisesta köyhyydestä.
Hallitus sopi keväällä 200 miljoonan euron siirtämisestä budjetin sisällä kotimaan työllisyyden tukemiseen. Keskiviikkona alkavassa budjettiriihessä ehdotetaan ennakkotietojen mukaan, että jopa 145 miljoonaa siitä katettaisiin kehitysyhteistyömäärärahoja leikkaamalla.
Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto lähettivät Kirkkopäivien alla eduskuntaryhmien puheenjohtajille avoimen kirjeen, jossa ne korostavat, että kyse on mitä suurimmassa määrin arvovalinnasta. Leikkaamalla ensimmäiseksi kehitysyhteistyömäärärahoja hallitus viestisi piittaamattomuuttaan globaalista köyhyydestä.
Hallitukset kaavailemat leikkaukset eivät myöskään ole kansan tahdon mukaisia. Ulkoministeriön kesällä teettämän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi nykyisessä taloustilanteessa pitää kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan. Viidesosa on sitä mieltä, että määrärahoja tulisi kasvattaa.
”Solidaarisuus on kokoaikainen tehtävä”
Arkkipiispa Jukka Paarma epäili Kirkkopäivillä, että olemme kyynistyneet tiedon ja hädän tulvalle.
– Tunnemme kyllä Raamatun kertomukset laupiaasta samarialaisesta ja viimeisestä tuomiosta, jossa Kristus samaistaa itsensä maailman nälkäisiin. Mutta itse ärsyynnyn, kun joku sanoo, että köyhät ovat teillä aina keskuudessanne. Se on alistumista köyhyyden edessä, vaikka tosiasiassa Jeesus haluaa herättää siihen, että solidaarisuus on kristittyjen kokoaikainen tehtävä, totesi arkkipiispa Paarma.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen ihmetteli, miksi ihmiset eivät ole syttyneet siihen, että joka päivä yli miljardi ihmistä näkee nälkä. Talouskriisin maailmanlaajuisten vaikutusten torjuminen sekä ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttäisivät pikemminkin määrärahojen korottamista kuin leikkaamista.
– Millainen kirkko voi elää tällaisen tulevaisuuden kanssa ja olla tekemättä mitään, Pentikäinen kysyi. Hän kehotti kirkkoa pohtimaan esimerkiksi jonkin rakennushankkeen jäädyttämistä avustusrahojen saamiseksi.
”Ei loppuun saakka ajateltua”
Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja Markku Porvari vaati seurakuntia näyttämään esimerkkiä kansainväliseen vastuuseen sitoutumisessa.
– Seurakuntien ei tule vähentää verotuottoon sidottuja lähetyksen ja kansainvälisen diakonian määrärahoja.
Hänen mukaansa jotkut seurakunnat ovatkin jo ilmoittaneet tässä tilanteessa nostavansa määrärahoja.
– Pelkään, ettei hallituksessa ole ajateltu loppuun kehitysyhteistyömäärärahojen mittavan leikkaamisen vaikutuksia. Leikkaukset johtaisivat uusien ihmishenkien menettämiseen. Eivät suomalaiset sellaista hyväksyisi. Meidän on kannettava vastuumme ollaksemme uskottavia, Porvari sanoi. Hän toimii myös Kirkon Ulkomaanavun hallituksen puheenjohtajana.
Nyt suunniteltuja leikkauksia perustellaan sillä, että kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantuotteesta on taantuman vuoksi nousemassa yli ensi vuoden 0,51 prosentin tavoitteen.
Valtioneuvosto käsittelee kehitysapuvaroja tänään alkavassa budjettiriihessä.
Jaa tämä artikkeli: