Unelma. Nepalin daliteihin kuuluva Sada Laxmia on käynyt Suomen Lähetysseuran tukeman luku- ja kirjoitustaitokoulutuksen. Hän haluaisi kouluttautua ompelijaksi. Hän työskentelee riisipelloilla, jotta vanhemmat ja sisarukset tulisivat taloudellisesti toimeen.
Kehitysyhteistyörahat menevät perille
Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyörahat kulkevat varmasti aina viimeiselle avunsaajalle saakka.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Joanna Lindén-Montes /Suomen Lähetysseura
Suomen Lähetysseuralle myönnettyjen kehitysyhteistyövarojen käytön valvonta ja hallinnointi on todettu täsmälliseksi. KPMG Julkishallinnonpalvelut Oy tarkasti ulkoministeriön toimeksiannosta Lähetysseuran toiminnot Suomessa, Etiopiassa ja Nepalissa vuosina 2009–2011.
Välitöntä muutosta edellyttäviä seikkoja ei löytynyt. Tarkastuksen painopiste oli hallinnossa, ei hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Tarkastus oli osa ulkoasiainministeriön viiden vuoden välein teettämiä kumppanuusjärjestöjen toiminnantarkastuksia, joiden tavoitteena on valvoa Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttöä. Lähetysseura oli viimeksi toiminnantarkastuksen kohteena vuonna 2007. Myös aikaisempien tarkastusten lausunnot ovat olleet kiittäviä.
– Tarkastuksessa käytiin läpi koko Lähetysseuran toiminta. Esimerkiksi kehitysapurahojen kulun ketju tarkastettiin kauttaaltaan niin, että myös viimeisiä hyödynsaajia haastateltiin, Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immonen kertoo.
Jatkossa kiinnitetään huomiota omaan sisäiseen valvontaan ja hankkeiden riskien hallintaan.
– Järjestelmissämme on edelleen kehittämistä. Esimerkiksi tehdyn seurannan dokumentointi ja tehtyjen havaintojen jatkoseuranta on ajoittain horjuvaa. Dokumentointi on joskus vaarassa jäädä toiminnan jalkoihin, Maria Immonen arvioi.
Etiopiassa Lähetysseuralla on muun muassa kuurojen parissa tehtävää työtä, maaseudun kehittämishankkeita ja hiv-työtä. Nepalissa työskennellään esimerkiksi vammaisten ja dalitien toimeentulon ja ihmisoikeuksien puolesta sekä maatalouden kehittämisen hyväksi.
Lähetysseura on suurimpia ulkoministeriön 11:sta kumppanuusjärjestöstä, joiden kautta valtio rahoittaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Se on saanut kehitysyhteistyövaroja 1970-luvulta saakka. Lähetysseuran osuus määrärahoista oli viime vuonna 7,6 miljoonaa euroa. Seuran kehitysyhteistyöbudjetti oli 8,8 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kehitysyhteistyömäärärahoja kanavoitiin viime vuonna kansalaisjärjestöjen kautta yhteensä 103 miljoonaa euroa.
Lähetysseuran ulkomaantoiminnan eettisissä periaatteissa todetaan, että uskonto tai kääntyminen tiettyyn uskontoon ei ole koskaan ehto avun saamiselle tai kehitysyhteistyöhön osallistumiselle.
Lähimmäisenrakkauden periaatetta noudattaen avun antamiselle ja saamiselle ei aseteta minkäänlaisia rajoja. Yhteistyötä tehdään kumppanuuden hengessä niin, että edistetään uskontojen ja aatesuuntien välistä dialogia ja rauhaa. Valtion kehitysyhteistyövaroja ei käytetä uskonnon levittämiseen.
– Lähetysseuran kehitysyhteistyötä voisi verrata kirkon diakoniatyöhön. Diakoniatyöntekijä auttaa ihmistä kysymättä, onko tämä kirkon jäsen. Myös Lähetysseurassa osataan erottaa julistus ja auttamistyö toisistaan, Maria Immonen sanoo.
Lähetysseuran eettiset ohjeet vuodelta 2009 ovat olleet pohjana, kun ulkoministeriö muokkasi omat, suppeammat eettiset ohjeensa viime vuonna.
Jaa tämä artikkeli: