Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen iskee maailman köyhimpiin
Nopeasti toteuttavat rajut leikkaukset kehitysyhteistyörahoissa pakottaisivat kansalaisjärjestöt ajamaan avustushankkeitaan pikavauhtia alas. Järjestöt toivovat leikkausten kohdentamista juustohöylämallin sijaan.
Uusi hallitus kaavailee ohjelmassaan lähes 40 prosentin leikkausta kehitysapuun. Valtion yli 800 miljoonan kehitysyhteistyöpotin suurimmat summat on tähän asti jaettu kumppanimaatoimintaan, yhteistyöhön YK-järjestöjen kanssa sekä kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille. Nyt summasta leikataan pois 300 miljoonaa.
- Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran ulkomaantyönjohtaja
Kehitysyhteistyöjärjestöistä todetaan, että kansalaisjärjestöihin kohdistuvien leikkausten vaikutukset olisivat kovat. Muutokset tulisivat voimaan jo ensi vuoden alusta.
"Vaikeinta on se, että muutokset tulevat tällaisella äkkirysäyksellä. Kansalaisjärjestöille ei jää aikaa etsiä hankkeiden tueksi mitään vaihtoehtoista rahoitusmuotoa ja ainoaksi mahdollisuudeksi jää hankkeiden nopea alasajo", Pelastakaa Lapset Ry:n Kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen kertoo.
”Nyt tarvitaan ulkoministeriössä tarkkaa työtä miettiä, mistä ja miten voi kiristää. Leikkauksethan koskettavat kansalaisjärjestöjen lisäksi maakohtaisia kumppanuussopimuksia sekä Suomen osuutta YK:n järjestelmissä. Toivottavasti sieltä puristetaan ensin mahdolliset löysät pois”, Haaranen jatkaa.
Samoja toiveita on myös Plan Suomen pääsihteerillä Ossi Heinäsellä.
”Ymmärrämme valtion taloudellisen tilanteen vaativan myös kehitysapuun kohdistuvia leikkauksia, mutta leikkausten toteuttamisessa pitäisi varmistaa, ettei kaikkein vähäosaisimmat jää ilman apua”, Heinänen toteaa.
”Se, miten leikkaukset lopulta toteutetaan, on poliittinen päätös.”
Leikkauksilla dramaattisia vaikutuksia
Mikäli leikkaukset toteutuvat esitetyllä tavalla kansalaisjärjestöt joutuvat lakkauttamaan hankkeitaan ja vähentämään henkilöstöään.
”Mikäli leikkaukset toteutuvat esitellyn mukaisesti, ovat vaikutukset dramaattisia”, arvioi Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
”Se, että leikkaukset koskisivat kaikkia samoilla prosenttimäärillä eli noin 40 prosentin verran nykyisestä ulkoministeriöltä saamastamme tasosta, tarkoittaisi useiden isojen avustusohjelmien loppumista. Samalla kymmenet tuhannet avunsaajat jäävät pysyvästi ilman apua”.
Tilanne on sama myös muissa järjestöissä.
"Leikkaukset tarkoittaisivat käytännössä sitä, että monia jo aloitettuja hankkeita ei saataisi vietyä loppuun, eikä uusia voisi suunnitella", huokaa Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.
Kansalaisjärjestöissä ollaan huolissaan myös suurten leikkausten pitkäaikaisvaikutuksista.
”Suurin uhkakuva on, että maailman köyhimmät jäävät kehityksen ulkopuolelle, ja tämän synnyttämät lieveilmiöt tulevat maksamaan moninkertaisesti enemmän esimerkiksi kasvavien ääriliikkeitten ja kasvavien pakolaistulvien muodossa”, Suomen Lähetysseuran ulkomaantyönjohtaja Rolf Steffansson muistuttaa.
Ulkoministeriö paraikaa pohtii, miten kehitysavusta saadaan kiristettyä vyötä 300 miljoonan euron edestä. Järjestöt toivovat, että juustohöyläyksen sijaan leikkauksissa käytettäisiin tilannekohtaista arviointia.
"Kun tehdään leikkauksia, tulisi toimia niin, että saamme silti hyviä tuloksia aikaan hallitusohjelman tavoittamissa asioissa, kuten ihmisoikeuksissa, demokratian kehittämisessä, naisten ja lasten asemassa, ja hyvän hallinnon keinoin", Stefansson kiteyttää.
Jaa tämä artikkeli: