Hukkavaloa. Taivaalle siroava valo estää näkyvyyden tähtitaivaalle. Arviolta 72 prosenttia suomalaisista asuu alueella, josta ei voi nähdä Linnunrataa.
Keinovalon pimeä puoli
Valosaaste häiritsee luonnon tasapainoa, on ihmiselle terveysriski ja pilaa näkymän tähtitaivaalle.
Valosaasteeksi sanotaan tarpeetonta, liian voimakasta, häiritsevää tai haitallista keinovaloa. Sen ilmeisin haittavaikutus ihmiselle ovat univaikeudet. Unihormoniksi nimitetyn melatoniinin eritys häiriintyy, kun keinovalolle altistutaan myöhään yöhön saakka.
Ilmiö korostuu, jos tuijottaa illalla näyttöpäätettä tai älypuhelinta. Ihminen on erityisen herkkä niiden valon sinertävälle aallonpituudelle. Laitteet kannattaa pistää syrjään pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos ei malta, tarjoaa tekniikka vaihtoehdon:
– Älypuhelimiin on suunniteltu sovellus, joka himmentää näytön valoa ja muuttaa sen värisävyä iltaisin, Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Jari Lyytimäki kertoo.
Melatoniini säätelee myös estrogeeniä, jonka liiallinen eritys altistaa rintasyövälle. Valosaasteen rintasyöpäriskiä lisäävä vaikutus on todettu useissa tutkimuksissa. Myös eturauhassyöpä, stressi, masennus ja liikalihavuus on yhdistetty liialliseen keinovaloon, mutta valosaasteen haitoista on vaikea saada muut ympäristötekijät pois rajaavaa tieteellistä näyttöä.
Luonnossa valosaaste häiritsee erityisesti hämärä- ja pimeäaktiivisia eliöitä. Kaikille tuttu näky ovat hyönteiset, jotka harhautuvat parveilemaan katulamppujen ympärille. Keinovalo häiritsee myös lintujen suunnistusta ja pesimäpuuhia. Lisäksi esimerkiksi lepakot, merikilpikonnat ja sammakot häiriintyvät keinovalosta.
Uudet valaistustekniikat ovat energiatehokkaita ja mahdollistavat hukkavalon vähentämisen, mutta ne voivat myös johtaa pelottavan kirkkaaseen tulevaisuuteen. Isossa-Britanniassa on tutkittu valaistuksen historiaa ja energiankulutusta, eivätkä tulokset ole luonnonsuojelun näkökulmasta myönteisiä.
– Tähän asti valaisimien käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti aina uuden valaistustekniikan myötä. Myös energian kokonaiskulutus on kasvanut, vaikka uusi tekniikka on ollut aiempaa energiatehokkaampaa. Pelkään, että led-valojenkin kanssa käy näin, Lyytimäki pohtii.
– Katukuvaan ovat tulleet kirkkaat valomainokset, jotka loistavat päivälläkin kilpaa auringonvalon kanssa. Sellaiseen kuluu moninkertaisesti sähköä verrattuna vanhoihin printtipohjaisiin valotauluihin.
Valosaastetta vähennetään valaistuksen järkevämmällä suunnittelulla, tarkemmalla kohdistamisella ja hukkavaloa poistamalla. Ylöspäin hohtava valo pilaa näkymän tähtitaivaalle ja on energian tuhlausta. Siksi valot pitää suunnata horisontin alapuolelle. Voidaan myös miettiä, onko aamuyön tunteina kirkkaasta ulkovalaistuksesta enemmän haittaa kuin hyötyä.
Monilla Suomen moottoriteillä valaistuksen kirkkautta säädellään jo kauko-ohjatusti liikennemäärien ja säätilan mukaan. Samanlaista innovatiivisuutta Jari Lyytimäki toivoo myös muuhun ulkovalaistukseen.
– Leditekniikka mahdollistaa nopeasti säädettävän valaistuksen. Sitä pitäisi vain lähteä rohkeasti kokeilemaan.
Nykytekniikalla ongelmaan löytyy suhteellisen helppoja ja edullisia ratkaisuja. Suunnittelemalla valaistus paremmin voidaan säästää energiaa ja luoda kauniimpia elinympäristöjä. Lisäksi valosaasteen torjunnan tulokset näkyvät heti.
– Ilmakehän kasvihuonekaasujen vähenemistä joudutaan odottamaan kaksisataa vuotta päästöjen vähentämisen jälkeen. Kun lampun suuntaa uudelleen, tilanne on parantunut saman tien, Lyytimäki vertaa.
Yksilö voi miettiä omaa pihavalaistustaan ja suojautua ylimääräiseltä keinovalolta. Makuuhuone kannattaa pimentää öisin ja totuttaa myös lapset nukkumaan pimeässä mahdollisuuksien mukaan. Vaikka pimeys voi pelottaa, ihmiskeho tarvitsee sitä yöllä.
– Ei kannata arastella ottaa yhteyttä kunnan viranomaisiin, jos katuvalo häikäisee suoraan makuuhuoneen ikkunaan. Useimmiten lamppu on vain epähuomiossa suunnattu väärin ja helppo korjata.
Lähde: Jari Lyytimäki & Janne Rinne: Valon varjopuolet.
Jaa tämä artikkeli: