null Kelttien pyhällä reitillä

Pyhä Piran on Cornwallin ja tinanlouhijoiden suojelupyhimys.

Pyhä Piran on Cornwallin ja tinanlouhijoiden suojelupyhimys.

Kelttien pyhällä reitillä

Cornwallin maaseudulla voi kulkea pyhimysten jalanjäljissa.

Cornwall on Brittein saarten kauneimpia seutuja. Siellä on loppumattomilta tuntuvia hiekkarantoja, huikaisevia maisemia ja postikorttimaisia kalastajakyliä.

Myös Britannian historia on Cornwallissa kauneimmillaan — ja julmimmillaan. Sydäntäraastavat rakkaustarinat kietoutuvat merellisiin raakuuksiin merirosvoineen ja hylynryöstäjineen.

Cornwall on kuuluisa myös monista legendoistaan ja kansantaruistaan. Karut kalliot ja alati raivoava meri ovat olleet oivaa kasvualustaa kertomuksille keijukaisista, merenneidoista ja jättiläisistä. Myös varhaiskristilliset pyhimykset ovat jättäneet jälkensä niin cornwallilaisten tarinoihin, paikannimiin kuin kirkkoihinkin.

Kelttiläisyydestä kristinuskoon

Cornwall on kelttipaikka siinä missä Skotlanti, Wales, Irlanti ja Ranskan Bretagne. Muiden kelttien tapaan cornwallilaiset ovat ylpeitä omasta kulttuuriperinnöstään. Kreivikunnan kansallispyhimyksen, pyhän Piranin mustavalkolippuja liehuu kaikkialla.

Kristinusko kulkeutui kelttien hallitsemaan Irlantiin 400-luvulla lähinnä kauppiaiden, orjien ja siirtolaisten mukana. Tosin kunnia kristinuskon tuomisesta näille seuduille annetaan yleensä Irlannin kansallispyhimykseksi kohotetulle pyhälle Patrickille.

Myös Cornwallin suojelupyhimys pyhä Piran oli alun perin irlantilainen. Legendan mukaan pakanat sitoivat hänet myllynkiveen ja heittivät mereen odottamaan hukkumiskuolemaa. Meri kuitenkin tyyntyi, ja pyhimys huuhtoutui rannalle Cornwallissa. Pyhä Piran aloitti kristinuskon julistamisen samantien. Tosin hänen ensimmäiset kuulijansa olivat maatilan eläimiä.

Kristinuskon leviämisen myötä monet pakanalliset paikat hylättiin ja niiden tilalle perustettiin kristillisiä keskuksia, yleensä luostareita.

Aikojen kuluessa kelttien tavat painuivat unohduksiin tai sulautuivat kristinuskoon. Varhaiset kelttipyhimykset jättivät kuitenkin merkkejä itsestään muun muassa Britanniaa halkoville pyhiinvaellusreiteille.

Vanhoja teitä

Euroopassa on paljon vanhoja pyhiinvaellusteitä, jotka aikoinaan veivät pyhimmistä pyhimpään, Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan.

Cornwallissa on yksi näistä reiteistä. Se on nimeltään St Michael’s Way ja toimi irlantilaisten ja walesilaisten pyhiinvaeltajien vaellustienä Espanjaan.

Vuonna 1987 Euroopan Neuvosto antoi St Michael’s Waylle eurooppalaisen kulttuurireitin tittelin. Reitti on merkitty tyylitellyllä simpukankuorella. Sama symboli on käytössä pyhiinvaellusreiteillä muuallakin Euroopassa.

Pyhän Mikaelin reitti on 20 kilometriä pitkä, ja sen varrelle osuu monta tärkeää varhaiskristillisyyden symbolia.

Reitti alkaa St Uny -kirkolta Lelantista. Kirkkoparka on ollut hautautuneena hiekkaan ja mutaan pariinkiin otteeseen, mutta on kaivettu esiin 1200-ja 1600-luvuilla. Paikka on ollut pyhiinvaeltajien kohtauspaikka jo 500-luvulla, ja se on saanut nimensä Uny-nimiseltä pyhimykseltä.

Keihäänkärkiä ja hautapaaseja

Seuraavana kohteena sisämaahan päin on Trencrom Hill. Paikalta on löydetty ikivanhoja keihäänkärkiä, ja edelleen Trencromissa on nähtävissä muinaisten majojen jäännöksiä.

Majat on tehty symmetrisistä kivistä, joissa on syviä koloja. Yhden legendan mukaan kivet ovat jättiläisen ympäriinsä heittelemiä. Tutkijoiden mukaan kivet voivat olla joko luonnon tai ihmisen muovaamia. Yksimielisyyteen ei kivien eikä kolojen alkuperästä ole kuitenkaan päästy.

Alueella on myös kivikehä, jonka arvellaan olevan muinainen kelttien pyhä paikka. Samantapaisia kivipaasirakennelmia on Cornwallissa muuallakin, ja niihin liittyy erilaisia legendoja.

Yksi pyhiinvaellusreitin etapeista on Ludgvan kirkko, jonka nykyinen ulkoasu on 1400-luvulta. Hautausmaalla on kuitenkin graniittisia hautapaasia, joiden arvellaan olevan 600-luvulta. Näin ollen myös tämän kirkon mailla ovat muinaiset pyhiinvaeltajat kokoontuneet.

Pyhän Mikaelin linna

Pyhiinvaellusreitti loppuu pittoreskiin Marazionin kylään. Sen edustalla kohoaa vuori, jonka rinteellä on linna nimeltä St Michael’s Mount. Linnalla on eräänlainen serkkulinna Mont Saint Michel Normandiassa Ranskassa.

Molemmilla linnoilla on samantapainen tausta — sopiva sekoitus historiaa ja legendoja. Kuulemma jopa arkkienkeli Gabriel on ilmestynyt molemmilla paikoilla 400-luvulla.

Itse arkkienkeli Mikael, jonka mukaan linnat ovat saaneet nimensä, oli kansantarujen mukaan hurjapäinen lohikäärmeiden tappaja. Lohikäärmeillä viitattiin taruissa ilmeisesti vanhoihin pakanauskontoihin, jotka Mikael pyyhkäisi pois.

Cornwallissa on ollut kaupankäyntiä jo 350 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja St Michael’s Mount -linnaan liittyy monta legendaa, joissa yhdistyy historiallisia tosiasioita ja hiuksia nostattavia kansantaruja.

Yhden tarun mukaan linna on ilkeän jättiläisen rakentama. Maanläheisempi historia kertoo, että paikalla on ollut munkkiluostari jo 1100-luvulla. Pyhät veljet asuivat linnassa vuosisatoja. Nykyään se toimii museona.

Linnaan pääsee laskuveden aikaan kävellen, muuten veneellä.

Kävely kirkastaa ajatukset

Pyhiinvaellusreitit keräävät kävelijöitä. Yksi innokas reitillä kulkija, Emma Evans kuvailee vaellustunnelmiaan iloisiksi ja puhdistaviksi.

— Saan valtavaa iloa näistä pyhistä reiteistä. On uskomaton tunne, kun ajattelee, että samoilla poluilla ovat kävelleet jo muinaiset pyhiinvaeltajat.

— Täällä pystyy irtautumaan arkirutiineista, ratkomaan ongelmia sekä olemaan yhteydessä luontoon. Pystyy ajattelemaan ja jopa rukoilemaan ihan omassa rauhassa. Ilman hälinää, pyhillä paikoilla. Olosta tulee puhdistunut.

 

 

Jaa tämä artikkeli: