Kenellä on vastuu kerjäläisistä?

Parin viime vuoden vakiouutisaihe ovat olleet romanialaiset kerjäläiset. Ilmiö on vastenmielinen. Polvillaan olevat rahananelijat eivät kuulu suomalaiseen elämänmuotoon.

• 12.11.2009 10:43

Mutta onko asia niin yksinkertainen? Voimmeko vain toivottaa heidät takaisin sinne mistä tulivatkin, jos ei muuten niin kitsaudellamme ja talvipakkasten voimin?

Millainen kantti meillä on valikoimiseen ja omahyväisyyteen? Oliko oikein, että Suomi hoidatti 1960-luvun työttömyytensä elintasopakolaisten massamuutoilla Ruotsiin? Mitkä muut ryhmät ovat soveltumattomia tulemaan tänne? Onko meillä oikeus valita vain kauniit ja rikkaat maahantulijat?

Kenen intressissä on ollut ajaa Euroopan köyhimpiä, epäkypsimpiä ja korruptoituneimpia maita EU:in? Eikö olisi ollut viisaampaa asettaa niille todellisia velvoitteita vähemmistöjensä elinolojen kohentamiseksi ja korruption kitkemiseksi ennen kultapossukerhoon pääsyä?

Ketkä ovat hyötyneet EU:n laajenemisesta ja ketkä maksavat laskut – niin kaupunkikuvalliset kuin taloudellisetkin?

Vertaus: Yhdysvaltain sisällissodan syyksi on lanseerattu nyyhkytarina etelän mustien orjien vapauttamisesta. Tosiasiassa pohjoisvaltiot halusivat jalostaa puuvillaa itse ja saada myyntivoitot. Siihen tarvittiin myös vapaasti liikkuvaa, halpaa ja nöyrää työvoimaa, siis etelän orjia. Ohessa tuli vapaus. Kylmä taloudellisen hyödyn tavoittelu kuorrutettiin jalolla humanismin hunajalla.

Euroopan unioni on paketti. Sen jaloihin periaatteisiin kuuluvat vapaa tavaroiden, pääomien, palveluiden ja ihmisten liikkuvuus. Hyvä niin, mutta rusinat EU-pullasta noukkivat suuryritykset. Esimerkiksi Nokia on sulkenut tehtaansa Saksassa, vähentänyt Suomessa työpaikkoja ja siirtänyt tuotantoaan – minne muualle kuin Romaniaan! Vastuu lieveilmiöistä kuuluu ennen kaikkea hyödynkorjaajille.

Vapaan liikkuvuuden mutta myös vastuunkannon puolesta