Kerettiläinen: Pashan marjat
Paskhasta voinut mitenkään vääntää suomalaista nimeä kristikunnan suurimmalle juhlalle, joten syntyi pääsiäinen.
Mikael Agricola keksi suomen kieleen sanan "pääsiäinen". Siinä kysyttiinkin kielen keksijältä mielikuvitusta, sillä tuota juhlaa luontevimmin kuvaava sana oli jo varattu muuhun käyttöön.
Monet kirkolliset käsitteet, kuten "kirkko", "risti", "pakana" ja "pappi" tulevat suomeen venäjästä. Venäjäksi pääsiäinen on "pasha", se tulee kreikasta, jossa hoo on jo melkein koo: "paskha". Ruotsin pääsiäinen, "påsk", tulee samasta juuresta.
Eihän paskhasta voinut mitenkään vääntää suomalaista nimeä kristikunnan suurimmalle juhlalle.
"Pääsiäinen" oli Agricolalta nerokkaasti keksitty. Se kuulostaa vähän samalta kuin heprean "pesah", johon myös paskha ja påsk perustuvat, ja silti se on täysin omaperäinen. Kaiken lisäksi pääsiäisessä on myös ajatus kohdallaan. Pääsiäinen on pääsemisen juhla: juutalainen pääsiäinen muistuttaa Egyptin orjuudesta pääsemisestä, kristillinen pääsiäinen synnin orjuudesta pääsemisestä. Ja paastosta pääsemisestä.
Mämmin nimeksi pasha olisi tosin sopinut paremmin kuin rahkaherkun.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kerettiläinen: Vappu lauantaiksi
PuheenvuorotNykyisessä systeemissä menee harakoille paitsi arkipäivälle sattuva vappu, myös sitä seuraava krapulapäivä.
Kerettiläinen: Kärähdyslakana
Puheenvuorot