Kerettiläisen ei sovi pilkata yksityishenkilöä
On poikkeuksellista, että nimimerkki Kerettiläinen (Kirkko ja kaupunki 21.10.) suuntaa ivanuolensa omalla nimellä julkaistuun yleisönosastokirjoitukseen. Perustuuko Kari Peitsamoon kohdistustunut ala-arvoinen sanallinen kohtelu ehkä siihen, että hän on julkisuuden henkilö?
Minusta Peitsamon näkemys on mielenkiintoinen. On paljon niitä, jotka varmasti tietävät Jeesuksen eläneen Palestiinassa pari tuhatta vuotta sitten, vielä enemmän niitä, jotka pitävät sitä hyvin todennäköisenä tai ainakin mahdollisena. Mutta mitä tekemistä tällä historiallisella tiedolla todennäköisyyksineen on uskonnollisen ajattelun ja tuntemisen kanssa? Eikö historiallisen Jeesuksen korostamisesta seuraava ajatus, että "pelastetuksi" tuleminen on edellyttänyt syntymistä tiettyyn paikkaan, aikaan, kulttuuriin, ole maallisuudessaan ja julmuudessaan pikemminkin epäuskonnollinen, jumalaton?
Kristinuskon sisimmässä lienee kuitenkin paljon vahvaa, todellista ja vapauttavaa, koska se on yhä uudelleen noussut tekopyhyyden ja vallanhimon ja suoranaisen valheen alhosta, esimerkiksi sellaiseen inhimillisyyteen, jonka nykyisiä merkkejä ovat vaikkapa paavi Franciscuksen toiminta tai kotikirkkomme keskuudessa esiintyvä suvaitsevaisuus.
Minulle Kerettiläisen pakina edusti kirkon toista, valitettavaa puolta – omalaatuista oikeassa olemisen tarvetta ja nolaavaa suvaitsemattomuutta.
Mauri Saarikoski
Jaa tämä artikkeli: