Kerjääminen ei kieltämällä lopu?
Diakoniatyön johtaja Jarmo Kökön mukaan romanikerjäläisten määrä ei näytä muuttuvan viime vuodesta.
Viime aikoina kerjäläisuutisointi on kertonut asenteiden kiristymisestä ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Tanskassa kerjääminen on kielletty ja Norjan kaavailema täyskielto eteni hiljattain pitkälle ennen siitä luopumista. Suomessakin kriminalisoinnin mahdollisuus nousee esiin tasaisin väliajoin. Pääasiallisesti Suomessa on selvitetty mahdollisia toimia organisoidun kerjäämisen kitkemiseksi.
Kevään vaalikoneiden perusteella kerjäämisen kieltäminen jakoi ehdokkaita vahvasti. Esimerkiksi MTV:n vaalikoneen mukaan vähän alle puolet oli eri tai jokseenkin eri mieltä väitteen "Kerjääminen tulee kieltää" kanssa. 38 prosenttia oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Keskisuomalaisen ja sen kumppanilehtien teettämän kyselyn mukaan kerjäläiset ärsyttävät puolta suomalaisista. Joka viides vastaaja oli joskus antanut rahaa kerjäläiselle. Kyselyyn vastasi 1 500 suomalaista tämän vuoden maaliskuussa.
Kerjäämisen kieltäviä lakeja on kritisoitu siitä, että niillä yritettäisiin kieltää köyhyys. On myös todennäköistä, että kielto ei ratkaisisi itse ongelmaa vaan kytkisi kerjäämisen vain enemmän osaksi rikollisuutta. Lakien tarvetta on puolestaan perusteltu sekä ihmiskaupan että häiriön vähentämisellä. On esitetty, että ongelmiin pitäisi puuttua sekä EU:n tasolla että kerjäläisten kotimaissa, joissa heidän asemansa on heikko.
Aiemmin on uutisoitu poliisin kannan olevan, ettei Suomessa kerjäämiseen liity ihmiskauppaa tai järjestäytynyttä rikollisuutta. Kerjääminen saattaa olla jossain määrin sukujen organisoimaa, mutta tämä ei ole rikollista. Tästä on kuitenkin myös eriäviä arvioita. Sisäministeriön kerjäämisen kieltämistä koskevan työryhmän loppuraportin mukaan Romaniassa on vuonna 2010 luettu syytteitä ihmisten värväämisestä ja pakottamisesta Suomeen kerjäämään.
Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniatyön johtajan Jarmo Kökön mukaan romanikerjäläistilanteessa ei näyttäisi tapahtuvan tänä vuonna merkittäviä määrällisiä muutoksia viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna arvioitiin Helsingin alueella olevan 300–400 romanikerjäläistä.
Romanikerjäläiset tulevat Suomeen EU:n kansalaisina pääsääntöisesti Romaniasta ja Bulgariasta. Vapaan liikkuvuuden perusteella EU-maissa saa oleskella enintään kolme kuukautta. Kökön mukaan vapaata liikkumista ei ole rajoitettu, mutta ongelmia on ollut majoittumisen ja kaupunkialueella leiriytymisen suhteen.
"Herkästi saatetaan ajatella, että kerjäläiset aiheuttavat häiriötä, ja häiriökäyttäytymisen perusteella heitä on poistettu julkisista tiloista", kertoo Jarmo Kökkö. Helsingin Diakonissalaitos ylläpitää liikkuvalle väestönosalle tarkoitettua Hirundo-päiväkeskusta, jossa saa esimerkiksi pestä pyykkiä. Myös Helsingin seurakuntayhtymä tukee keskusta.
Jaa tämä artikkeli: