Kuva: Pertti Nisonen
Kerjäläinenkin on ihminen
Lääkäri ja psykoterapeutti Pekka Tuomola on Pääskylänrinteen palvelukeskus Hirundossa kuin kotonaan. ”Liikkuvan väestönosan” tukikohta on toiminut vuodesta 2011 arki-iltapäivisin, ja tupa on aina täynnä. Suurin osa asiakkaista on Bulgarian ja Romanian romaneja, mutta muitakin käy, esimerkiksi Espanjassa työttömiksi jääneitä marokkolaisia.
Hirundo kuuluu Tuomolan johtamaan palvelualueeseen. Hän vastaa Helsingin Diakonissalaitoksen päihde- ja mielenterveystyöstä sekä Kidutettujen kuntoutuskeskuksesta.
– Alun perin tulin Diakonissalaitokselle kymmenen vuotta sitten hoitamaan hiv-positiivisia huumeidenkäyttäjiä. Kukaan ei halunnut silloin ottaa heitä, ja apulaiskaupunginjohtaja kysyi, ottaisiko Diakonissalaitos.
Kovin paljon suositumpia eivät ole Hirundonkaan asiakkaat. Kevään kerjäläisaaltoa pelätään jo nyt.
Hirundon pienissä tiloissa kävi viime vuoden kiireisimpinä päivinä yli sata ihmistä. Tärkeimmät palvelut ovat suihku, vessa ja tietokone sekä neuvonta. Kielitaidottomilla, usein luku- ja kirjoitustaidottomillakin romaneilla on paljon käytännön ongelmia, joissa kaksi sosiaalityöntekijää auttaa.
– EU-kansalaisina romaneilla olisi oikeus perusterveydenhuoltoon, jos heillä olisi paikallinen Kela-kortti. Sitä taas ei saa Romaniassa eikä Bulgariassa, jos ei ole ollut töissä. Ja romanien työttömyys on paikoitellen 90 prosentin luokkaa, Pekka Tuomola kuvaa.
Hän on ollut perustamassa paperittomien terveysklinikkaa Global Clinicia ja työskentelee siellä itsekin välillä vapaaehtoisena. Tutkimusvälineet ovat varsin vaatimattomat: stetoskooppi, verenpainemittari ja korvalamppu.
Romanikerjäläiset ärsyttävät ja huolestuttavat monia helsinkiläisiä. Se tiedetään, että äärimmäinen ja toivoton köyhyys ajaa romaneja etsimään elantoa ulkomailta.
– Diakonissalaitokselle tämä on ihmisoikeuskysymys. Romanitkin ovat ihmisiä. Heillä on hätä, ja heitä on autettava, Tuomola sanoo painokkaasti.
Hän näkee selvästi, että Hirundo antaa vain ensiapua. Suomi ei pysty ratkaisemaan EU:n romaniongelmaa, Helsinki vielä vähemmän. Valitettavasti EU:ssa ei ole meneillään mitään isompaa hanketta romanien aseman kohentamiseksi heidän kotimaissaan. Talouskriisi näyttää vievän kaiken huomion.
– EU ei ole liioin myöntänyt rahaa avustusprojekteihin. Olemme etsineet Romaniasta ja Bulgariasta yhteistyökumppaneita auttaaksemme ihmisiä siellä, mutta luotettavia kumppaneita ei tahdo löytyä. Korruptio läpäisee koko yhteiskunnan, Tuomola kertoo.
Hirundossa on pystytty auttamaan romaneja työnsaannissa. Miehille on järjestetty työturvallisuuskursseja, koska rakennustöihin vaaditaan työturvallisuuskortti. Jotkut ovat päässeet töihin rakennuksille.
– Viime kesänä järjestimme romaneja töihin marjanpoimintaan. Kirjeenvaihto mansikkatilojen kanssa ei tuottanut tulosta, mutta kymmenkunta ihmistä kävi Lappeenrannan seudulla keräämässä mustikkaa ja puolukkaa.
Hirundon kustannukset ovat vuodessa 200 000 euroa. Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos maksavat kumpikin 40 prosenttia, seurakuntayhtymä loput.
P.S. Asun vaimon ja kahden saksanpaimenkoiran kanssa. Lapset ovat jo muuttaneet omilleen.
Nautin lomalla mökilläolosta. En nähnytkään muita ihmisiä moneen päivään ja hiihtelin 30 kilometriä päivässä. Se on vastapainoa työpäivien hälinälle.
En ole koskaan tupakoinut. En ole edes maistanut tupakkaa.
Eira Serkkola
Jaa tämä artikkeli: