Hukkatilat hyötykäyttöön. Panu Härmävaaralla (vas.) oli tällä kertaa lyhyt matka meditaatioryhmänsä kokoontumiseen, sillä tila järjestyi ilmaiseksi oman taloyhtiön kellarista. Meditointi-iltaan osallistuivat myös ryhmän vetäjä Petri Saarelainen, Kristian Nybo, Kalle Ylitalo ja Sirpa Suhonen.
Kerrostaloasukkaat jakavat tilaa ja tavaroita
Kerrostalojen hyvät yhteistilat vähentävät neliöiden tarvetta kotona. Innokkaat asukkaat voivat perustaa kellariin vaikka kuntosalin.
Vain rappuset alas, ja olen kuntosalilla. Kytken puhelimen kaiuttimiin musiikkia varten ja hyppään kuntopyörän selkään.
Voin viipyä vaikka vain viisi minuuttia vailla huonoa omaatuntoa, sillä tästä salista ei tarvitse erikseen maksaa. Se on 1950-luvulla rakennetun kerrostalomme kellarissa, paikassa, jossa ennen oli kerhohuone. Käyttöoikeus on kaikilla talon 24 asukkaalla.
Vaikka täällä ei nyt ole muita, tukkimiehen kirjanpito ovenpielessä osoittaa, että käyntejä on kahden kuukauden aikana kertynyt 107. Se on täsmälleen 107 kertaa enemmän kuin vanhassa kerhohuoneessa, jonka käyttö oli hiipunut samaa tahtia kuin sinne oli kerääntynyt epämääräistä romua.
Monessa vanhassa talossa kellaritilat seisovat vajaakäytöllä. Putkiremontin lähestyessä on sopiva hetki punnita, voisiko niistä hyötyä paremmin. Niin tehtiin kulosaarelaisessa Risto Rytin tie 28:ssa.
– Yhdessä kellarihuoneessa oli mankeli, mutta sitä ei juuri käytetty, kertoo hallituksen puheenjohtaja Sami Montonen.
Hallitus teki asukkaille kyselyn siitä, millaista yhteistilaa he toivoisivat.
– Toiset eivät kaivanneet mitään tilaa, toiset taas toivoivat paikkaa, johon isot käsityöt voi levittää. Päätimme uudistaa mankelihuoneen kerhotilaksi ja rakentaa sen viereen vessan helpottamaan tilan käyttöä.
Montosen mielestä putkiremontti oli kohennukselle hyvä hetki. Siinä käytettyä sisustussuunnittelijaa saattoi hyödyntää myös kerhotilassa.
– Jouduimme lopulta toteuttamaan suunnitelmista köyhän taloyhtiön version, mutta oli tärkeää, että joku ulkopuolinen auttoi esimerkiksi värien valinnassa. Muuten siitä ei välttämättä olisi saatu yksimielisyyttä, hän veikkaa.
Uudistettuun tilaan tuovat viihtyisyyttä mintunvihreät seinät, yhden seinän karttatapetti ja loisteputkia pehmeämpi valaistus. Osa kalusteista hankittiin designkaupan second hand -myymälästä.
Maaliskuisena maanantai-iltana talon asukas Panu Härmävaara on varannut kerhotilan omalle meditaatioryhmälleen, jonka vakituinen paikka on remontissa.
– Tällaista tilaa voi käyttää kodin laajennuksena, kun tarvitaan tilaa isommille kokoontumisille, Härmävaara kiittää.
Sami Montonen on samaa mieltä. Hän on järjestänyt kerhotilassa muun muassa lasten syntymäpäiväkutsuja.
– Kun tila saatiin käyttöön, alkoi herätä lisäideoita. Esimerkiksi videotykkimahdollisuutta on kyselty, hän kertoo.
Kerrostaloasujat ovat tottuneet jakamaan pesuloita, pyöräkellareita ja saunoja. Helsingin kalliit neliöt ja asuintilojen lämmityksen aiheuttama ekologinen taakka motivoivat lisäämään yhteistiloja.
Sitran juuri päättyneessä Resurssiviisas asuminen -hankkeessa etsittiin keinoja, joilla taloyhtiöt voisivat säästää luonnonvaroja. Yksi idea oli kellaritilojen hyödyntäminen.
– Kun tiloja lämmitetään joka tapauksessa, ne kannattaa mieluummin käyttää hyödyksi kuin pitää hukkaamassa energiaa, sanoo hanketta vetänyt asiantuntija Hanna-Leena Ottelin Sitrasta.
Helsingissä rakennusvalvontavirasto ohjeistaa rakentamaan uusiin, vähintään 20 asunnon yhtiöihin kerho- tai harrastustilan, jos lähiympäristöstä ei voida osoittaa alueellisia kerhotiloja. Myös uusissa vuokrataloissa on sen ansiosta hulppean kokoisia yhteishuoneita.
– Jos kodit ovat pieniä, tarpeellinen voi olla myös yhteinen vierashuone, jota saa varata omaan käyttöön, Hanna-Leena Ottelin vinkkaa.
Vanhoissa taloyhtiöissä yhteistilojen synty on pitkälti kiinni asukkaiden innokkuudesta. Asunto-osakeyhtiöissä asia kannattaa laittaa ajoissa yhtiökokouksen esityslistalle. Meidän taloyhtiössämme kuntosalin suunnittelua varten valittiin yhtiökokouksessa työryhmä, joka valtuutettiin tekemään tarvittavat hankinnat.
Ottelin uskoo, että tilojen jakamisesta edetään lähitulevaisuudessa tavaroihin. Jyväskylässä Sitran pilottitaloyhtiö hankki kerhohuoneeseen yhteisen jääkaapin, jota asukkaat voivat käyttää lisätilana. Saman taloyhtiön asukkailla olisi luonteva mahdollisuus jakaa myös esimerkiksi porakone, silitysrauta ja pakastin – tai miksei jopa auto.
– Asunnoissa neliöt tarvitaan tiettyyn toimintaan. Kun nämä toiminnat saa hoidettua, onko sillä merkitystä, että ne hoituvat yhteisneliöissä? Ottelin miettii.
Putkiremontin yhteydessä vessallisen kerhotilan tekeminen maksoi noin 15 000 euroa, viitisen euroa per asuinneliö, laskee Sami Montonen. Hyvin toteutetut yhteistilat voivat toisaalta myös tuoda rahaa. Niiden olemassaolo kertoo asumisviihtyvyyteen panostavasta taloyhtiöstä.
– Useimmat vieraat, joille olen kerhotilaa näyttänyt, ovat arvelleet sen nostavan asunnon arvoa, Panu Härmävaara kertoo.
Meillä peruskuntoisen kerhotilan muutos neljän laitteen kuntosaliksi maksoi 650 euroa. Kuntoilevat asukkaat saivat sen ansiosta myös väljemmät kotineliöt: nyrkkeilysäkin, jumppapallon ja kahvakuulat sai tuoda salille, joten niitä ei nyt tarvitse kenenkään säilöä olohuoneessaan.
– Hyväksi puoleksi on koettu sekin, että enää ei kuntosalilla käydessä mene matkoihin aikaa, sanoo kerrostalosaliamme aktiivisesti käyttävä naapurini Niko.
Jaa tämä artikkeli: