Kerta-apua parisuhteeseen
Tolkkua rakkauteen. Neuvontapalstojen suosio kasvaa räjähdysmäisesti. Alkuvuosina nettiapu sai kovaa kritiikkiä, nyt tulee jo tunnustustakin.

Tolkkua rakkauteen. Neuvontapalstojen suosio kasvaa räjähdysmäisesti. Alkuvuosina nettiapu sai kovaa kritiikkiä, nyt tulee jo tunnustustakin.

Kerta-apua parisuhteeseen

Kirkon perheneuvoja Iiris Koskinen avaa nettipalstalla ihmissuhteiden solmuja.

”Ongelmani on sairaalloinen mustasukkaisuus, johon haluan jo apua, ettei suhteeni ja omat ajatukset pyörisi tämän ympärillä jatkuvasti.”
Elämän keskeltä singottu kysymys pysäyttää noin 2 000 City-lehden Suhdeklinikka-verkkopalvelun lukijaa pohtimaan terveen ihmissuhteen rajoja. Palstan asiantuntijoina toimivat kirkon perheneuvojat, jotka tarjoavat kysyjille kertaluontoista neuvontaa.
Yksi vastaajista on Espoon seurakuntayhtymän perheneuvoja Iiris Koskinen.
”Ihmiset kipuilevat tunteidensa kanssa. He miettivät, uskallanko tykätä tuosta ja tykkääkö se minusta. Rakastetuksi tuleminenhan on ihmiselon keskeinen peruskysymys”, Koskinen sanoo.
City-lehden lukijat ovat Koskisen mukaan melko valikoitunutta porukkaa: hyvin koulutettuja, työelämässä olevia ja suomenkielisiä. Kysymykset ovat pysyneet samankaltaisina, parisuhdetta koskevina, jo vuosien ajan.
Iiris Koskisen mukaan netissä voidaan auttaa ihmisiä, jotka kärsivät voimakkaasta leimasta, ja joiden on siksi vaikea hakea apua. Esimerkkeinä hän mainitsee päihdeongelmaiset ja hiv-positiiviset ihmiset.
Koskinen on verkkoauttamisen pioneeri, sillä hänen Nyyti ry:n verkkosivuille vuonna 1996 tekemänsä kysymys-vastaus -palsta oli Suomen ensimmäinen. Pian palvelun auettua Suomen Mielenterveysseurasta soitettiin. Puhelu oli vihainen.
”Tiedättehän, että te ette saa tehdä tätä, sieltä sanottiin. Vastasin säikähtäneenä, että teemme jo”, Koskinen kertoo.
Kritiikin taustalla olivat eettiset kysymykset: Voidaanko ihmistä oikeasti auttaa netissä? Mitä jos tiedot vuotavat eteenpäin?
Yleisö otti kysymys-vastaus -palstat kuitenkin heti omakseen, ja nyt ammattilaistenkin suhtautuminen niihin on muuttumassa. Tänä vuonna Perheasiain neuvottelukeskuksen työntekijöiden yhdistys antoi Suhdeklinikalla työskenteleville kirkon perheneuvojille nettityöstä tunnustuspalkinnon.
Suhdeklinikan kysymyspalstalle tulee rankkojakin kysymyksiä. Miten vain yksi vastaus voi auttaa kysyjää?
”Jos joku esimerkiksi pohtii itsemurhaa, saatamme lähettää varmistusviestin perään. Kysymme, menikö hän hakemaan apua.”
Koskinen toteaa, että netissä auttamisessa on riskinsä. Verkkopalvelun kautta voi saada apua yksinäisyyden tunteeseen, mutta netti voi myös lisätä yksinäisyyttä, jolloin oikeat ihmissuhteet jäävät sivuun.
Oman haasteensa tuo aidon kontaktin puute. Jos nettiasiakas kertoo viestissään taustoistaan vain vähän, vastauskin on vakiosapluunan mukainen.
”Yksi riski on tylyttäminen. Suhdeklinikan verkkosivuilla myös muut käyttäjät voivat kommentoida kysymystä. Jotkut kommentit ovat liian syyllistäviä, ja vertaiset neuvovat tekemään sitä tai tätä. Sellainen neuvominen on aika turhaa ja typerää.”
”Sairaalloisesta mustasukkaisuudesta” kärsivälle vastaa Suhdeklinikalla Perheneuvoja Kati.
”Ota se ensimmäinen sana pois, kärsit mustasukkaisuudesta, sairaalloista se ei, ainakaan vielä, ole”, Kati kirjoittaa.
 

Jaa tämä artikkeli: