null Kesähitin synnyttäminen aloitetaan jo talvipakkasilla

Kuvitus: Jarkko Peltoluhta.

Kuvitus: Jarkko Peltoluhta.

Kesähitin synnyttäminen aloitetaan jo talvipakkasilla

Kotimainen kesähitti on usein keskitempoinen. Tekstissä on kiire ainoastaan lomalle tai juhlimaan.

Kesähitti on kuin paarma. Se pörisee ja ärsyttää eikä jätä rauhaan. Jotkut kutsuvat sitä myös korvamadoksi.

Kuuden radiokanavan musiikkipäällikkö Mikko Koivusipilä ei käytä eläinvertauksia, vaan jakaa kesähitit kahteen luokkaan. Radiokanavien kesän soitetuin kappale uppoaa koko kansaan, eikä menestystä ole sidottu vuodenaikaan. Viime vuonna sellainen oli belgialaisen Los Frequenciesin elektropoppi Are You With Me.

– Kappale voisi olla hitti myös joulukuussa. Toiseen luokkaan kuuluu kotimainen vitsibiisi tai ulkomainen latinohassuttelu.

Hulluttelussa englanti ja espanja menevät iloisesti sekaisin eikä hokemia vältetä. Kotimaisia huumorikappaleita yhdistää vuorostaan alkoholi. Esimerkiksi hiphopryhmä Teflon Brothersin Pämppää raikaa terasseilla, klubeilla ja netin suoratoistopalveluissa.

Radiossa ei kuitenkaan pämpätä.

– Radioiden tehtävänä on etsiä kesähitti, joka toimii niin maanantaiaamuna kuin perjantai-iltana, Koivusipilä sanoo.

Kotimainen kesähitti on usein keskitempoinen. Reggaemainen takapotku johdattaa arjesta aurinkorannoille ja lomamuistoihin esimerkiksi kappaleissa Mikä kesä ja Kran Turismo.

– Joissakin kesähiteissä ei ole kiire minnekään, sillä lomalla ihmiset haluavat rauhoittua. Toisissa taas on hirveä hoppu juhlimaan, sanoo tuottaja ja biisintekijä Ilkka Wirtanen.

Hän on säveltänyt ja tuottanut muun muassa laulaja Vilma Alinan ja rokkibändi Reckless Loven musiikkia.

Radiosoitto ratkaisee

Kesähitin kirjoittaminen kannattaa aloittaa jo tammikuussa. Ilkka Wirtanen kertoo, että kappaleet syntyvät tuottajan, säveltäjän ja sanoittajan tiimityönä. Myös laulajat osallistuvat yhä useammin kirjoittamiseen.

 

Työ on vaikeaa, koska musiikkiala on fiilisbisnestä.

 

Kappaleesta tehdään uusia versiota niin kauan, kunnes jokainen jäsen on tyytyväinen lopputulokseen. Monesti alkuperäinen idea osoittautuu toimivimmaksi, mutta sen huomaamiseen saattaa kulua kuukausia.

– Kaikki kivet on käännettävä. Työ on vaikeaa, koska musiikkiala on fiilisbisnestä, Wirtanen sanoo.

Hänen mielestään säveltämisen alussa on turha miettiä kohderyhmiä. Sen sijaan viimeistelyvaiheessa laulusta saatetaan poistaa kuulijakuntaa pienentävät elementit, kuten liian pitkät välisoitot.

Kesähitit halutaan radioon. Siksi kappaleen on Wirtasen mukaan oltava valmis jo huhtikuun alussa, jotta single saadaan toimituksiin. Radioyleisö oppii tunnistamaan uudet biisit noin puolessatoista kuukaudessa.

– Jotta kappale olisi juhannuksena hitti, sen soittaminen olisi syytä aloittaa jo toukokuun alkupuolella, Mikko Koivusipilä sanoo.

Paluuta Elviksen aikaan

Toisaalta nettiajalla kesähittejä julkaistaan varoittamatta ja nopeasti. Levy-yhtiöt haluavat pitää suoratoistopalveluiden musiikin toistomäärät tasaisina koko vuoden. Ilkka Wirtanen kutsuu ilmiötä paluuksi Elvis Presleyn aikaan, sillä tähti muistetaan valtavasta singletuotannostaan.

 

Jos joku suunnittelee vielä kesäbiisin säveltämistä, se kannattaa tehdä mieluummin vuodelle 2017.

 

Esimerkiksi Roope Salminen & Koirat -yhtyeen viimekesäinen menestyskappale Madafakin darra ilmestyi vasta kesäkuun lopussa. Se oli musiikkipäällikölle yllätys. Siksi Mikko Koivusipilä uskoo, ettei ensi kesän hullutteluhittiä ole vielä edes levytetty. Wirtanen on varovaisempi.

– Jos joku suunnittelee vielä kesäbiisin säveltämistä, se kannattaa tehdä mieluummin vuodelle 2017.

Spotifyn kuunnelluimmat eivät aina toimi radiossa. Mediatalot testaavat vuosittain tuhansia kappaleita, joista vain murto-osa täyttää radiohitin mitat. Kappaleen fanikunnan on oltava tarpeeksi laaja, jotta laulu soitetaan parhaaseen kuunteluaikaan. Onnistuessaan kesähitti saattaa soida yhdellä kanavalla jopa 500 kertaa kuussa. Tosin sesonkituote kyllästyttää nopeasti.

– Kun elokuun illat alkavat tummua, kesäbiisin kuunteleminen on itsekidutusta. Seuraavaan kesään on pirun pitkä aika, Ilkka Wirtanen sanoo.

Räppärien sanailu vetää

Minkälainen on vuoden 2016 kesähitti?

– Jos osaisin kertoa, niin tekisin sen itse, sanoo Sibelius-Akatemian tutkija Olli Heikkinen.

Hänen mielestään kesähitissä saa hullutella ja olla jopa lastenlaulumaisia elementtejä. Heikkinen käyttää esimerkkinä Elokuu-yhtyeen kappaletta Soutaa Huopaa. Vaikka soutamisella ja huopaamisella viitataan ihmissuhteen hankaluuteen, ei kesäisiltä järvimielikuvilta voi välttyä.

– Suomihiphopin ja tanssimusiikin yhdistelmä menee läpi niin edelläkävijöille kuin pienellä viiveellä ja suurella soittamisella koko Suomelle, Mikko Koivusipilä sanoo.

Kaikki ovat tyytyväisiä, kun räppäripojat sanailevat juhlimisesta ja naispoppari laulaa kertosäkeen.

Ilkka Wirtanen on samaa mieltä. Koska harva haluaa viettää lomaansa yksin, kesähitit ovat monen esiintyjän yhteiskappaleita. Wirtanen lisäisi kesähittiin trumpetti- tai saksofoniriffin ja vaikutteita Jamaikan dancehall-rytmeistä. Yksinkertaisuus on valttia.

– Jokaisessa Suomen maakunnassa on osattava laulaa kappaleen mukana. Jos näillä elementeillä kesähittiä ei synny, niin ei millään.

Mikko Koivusipilän lista parhaista kesähiteistä:
Popeda: Kuuma Kesä (1985)
J. Karjalainen: Missä se Väinö on (1996)
PMMP: Rusketusraidat (2003)
Kasmir: Vadelmavene (2014)
Roope Salminen & Koirat: Madafakin Darra (2015)

 

Jaa tämä artikkeli: