Löylyn lyömät. Harn, Jani, Kalle ja Joona vilvoittelivat Kotiharjun saunan terassilla.
Kesäkeidas Harjutorilla
Kotiharjun sauna lämpiää puilla.
Teksti Saila Keskiaho
Kuva Esko Jämsä
– Voi kuule, olen mie aika monta kertaa käynyt, siitä lähtien, kun menin avioon ja muutin Pengerkadulle, hän toteaa saunahistoriastaan.
Hyvönen kiittelee puusaunan pehmeitä löylyjä.
– Heti kun sisään astuu, nousee hiki pintaan.
Ennen kuin hän lähtee kotia kohti, on vielä tiedusteltava: mahdatko olla jostain päin Karjalaa kotoisin? Puheessa kun vilisevät miet ja myöt.
Helmi Hyvönen tunnustautuu Kannaksen evakoksi.
– Olen kotoisin maailman kolmannelta navalta. Mie sanon aina, että on Pohjoisnapa, Etelänapa ja sitten on Kivennapa.
Helsingissä on kolme yleistä saunaa: Hermannissa sijaitseva Sauna Hermanni, Kaarlen- ja Helsinginkatujen kulmassa oleva Sauna Arla sekä Kotiharjun sauna Harjutorilla. Niistä ainoastaan Kotiharju lämpiää puilla.
Kunnioitusta herättävä klapipino kohoaa avaran saunatilan sisäänkäynnin vieressä. Lauteet, tai oikeastaan sementtiset istuinrappuset, ammottavat tyhjyyttään. Onko keskiviikkoinen alkuiltapäivä liian aikainen saunomisajankohta?
– Naisten puoli on aina vajaakäytöllä, saunaisäntä Pekko Mäkinen toteaa.
Syitä voi vain arvella.
– Saunominen on kai skrodempi juttu. Jätkien puolella on vahva yhteenkuuluvuuden tunne.
Naistenosastollakin riitti vilskettä vuonna 1928, kun VR:n konepajan työntekijät rakensivat Kotiharjun asunto-osakeyhtiön ja perustivat taloon yleisen saunan.
1920-luvun Helsingin hygieniaolosuhteet olivat toiset kuin nykyisin. Duunareiden tehoneliöisiin asuntoihin ei mahtunut pesumahdollisuutta. Niinpä lähes joka kortteliin nousi oma saunansa. Kotiharjukin on historiansa aikana huuhtonut monen iholta pien ja hien.
Saunan päivä on näyttänyt aikojen alusta samalta. Lämmittäjä aloittaa työt aamuviideltä. Kun 1,5 tonnia kiveä ja romurautaa sisältävä kiuas laitetaan kerran lämpiämään, se kantaa aina iltaan asti.
Hygienian koheneminen on nakertanut yleisten saunojen asiakaskuntaa. Aikana, jolloin sauna kuuluu kerrostalokaksion vakiovarusteluun, Kotiharju kaltaisineen on harvinaisuus.
Silti puilla lämmitetyn saunan lempeässä hengityksessä käy viattomasti mielessä: miksi kukaan ahtautuu vaatekaapin kokoiseen kotisaunaan, kun tällainenkin on olemassa?
Vuonna 1950 joulusaunaan saapui puolivuotias Ari . Siitä lähtien Ari on käynyt saunassa ainakin kerran viikossa. Vain nuorena merillä vietetty aika katkaisi saunaputken.
Keskimääräinen saunareissu kestää neljästä kuuteen tuntia.
– Jos saunoisin vain tunnin verran, siitä jäisi pelkästään paha mieli.
Kotiharjun saunayhdistyksessäkin toiminut Ari nauttii löylyjen ilmapiiristä.
– Eteisessä on näkymätön laatikko. Siihen heitetään tittelit. Saunassa on vain se alaston totuus.
Muutama vuosi sitten eräs Arin saunakaveri sai pukukopissa sydänkohtauksen. Mies menehtyi Arin ja ambulanssihenkilökunnan elvytyksestä huolimatta.
– Hänellä oli tiimalasissa hiekka lopussa.
Sama mies törmäsi aikoinaan Ariin Hietalahden torilla, kun tämä oli kahvittelemassa.
– Hän katsoi pitkään, kunnes viimein huudahti: Ai Ari! En ollut tuntea sua vaatteet päällä!
Naapuripöydissä päät kääntyilivät.
Kotiharjun sauna on auki tiistaista lauantaihin kello 14–20. Lisätietoja: www.kotiharjunsauna.fi, p. 09 753 1535.
Jaa tämä artikkeli: