Keskuspuisto on Espoon sykkivä sydän
Espoon Keskuspuistosta on olemassa lainvoimainen osayleiskaava, joka ei ole sama kuin nyt rakentamatta oleva alue. Alueen reunoilla on kaavoitushankkeita, jotka muuttavat viheralueen rajoja. Keskuspuiston rajat pitää merkitä näkyvästi maastoon. Ihmisten pitää nähdä, milloin he astuvat alueelle, joka on tulevaisuudessakin puistoa.
Kaavoitus on epävarma pysyvyyden tae. Kaavaa voidaan aina muuttaa. Espoossa tarvitaan yhteinen sopimus siitä, mitkä ovat viheralueiden rajat, joita ei nakerreta muuhun käyttöön.
Espoossa on paljon maata. Tänne mahtuu lisää sekä asutusta että työpaikkoja. Rakentamisen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ei vain suhdanteista riippuvaa. Suunnittelun aikajänteen pitää olla vähintään 50 vuotta, jotta ihmisillä olisi sekä tietoisuus että varmuus siitä, millaiseksi heidän asuinympäristönsä muodostuu.
Nykyiset asukkaat pitää ottaa kaavoituksessa huomioon. Kaupunkia ei voida suunnitella ja rakentaa niin, että tämänhetkisten asukkaiden toiveet ja unelmat elämän hyvistä puitteista murskataan.
Asuinalueillakin pitää olla luontoa ja vihreää. Espoo sai vastikään hyvät tulokset turvallisuudesta. Ainakin osa johtuu siitä, että Espoo on pidetty ihmisläheisenä ja hallittavana. Tavoitteena on olla asukkaille hyvä kaupunki, ei mahdollisimman tiivis taloudellisen tuoton keräämisväline.
Espoonväylä pitää rakentaa, mutta siten, ettei se katkaise Keskuspuistoa kahtia. On tehtävä suunnitelmat, joihin mahtuvat tulevaisuuden kumipyörä- ja raideratkaisut ja joihin sekä ihmiset että eläimet voivat olla tyytyväisiä.
Simo Repo
kaupunginvaltuutettu, Kesk.
Jaa tämä artikkeli: