Avara sisäänkäynti. Havainnekuvan mukaan suunnitteilla olevan keskustakirjaston alakerros voisi toimia viihtyisänä kohtaamispaikkana.
Keskustakirjasto ideamyllyssä
Lukurauhaa ja aktiviteettia. Molempia on luvassa paljon puhuttuun Helsingin keskustakirjastoon, jos se päätetään rakentaa.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuva ALA Arkkitehdit
Tasan vuosi sitten päättyi Helsingin kaupungin järjestämä kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu keskustakirjaston suunnittelusta. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto ALAn puujulkisivuinen ehdotus Käännös. Töölönlahdelle suunniteltu avara ja kaarevalinjainen rakennus sai paljon suitsutusta.
Kyseessä oli tärkeä etappi monivuotisessa prosessissa. Keskustakirjaston hankesuunnitelmaa tehdään nyt kovalla vauhdilla, mutta vasta ensi vuonna selviää, toteutuuko sen rakentaminen. Päätökset hankkeen eteenpäin viemiseksi tehdään ensi syksyn aikana lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Kaupunginvaltuusto tehnee siitä lopullisen päätöksen ensi vuoden helmikuussa.
Jos tälle Itsenäisyyden juhlavuoden hankkeelle näytetään vihreää valoa, rakennus tulee kaupungin omistamalle tontille Sanomatalon ja Kiasman naapuriin.
Keskustakirjaston arvioidaan tulevan maksamaan 96 miljoonaa euroa. Valtio on luvannut rahoittaa hanketta 30 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä kokonaissummasta puuttuu 16 miljoonaa.
Arkkitehtikilpailun voittanut Käännös täyttää johtavan suunnittelijan Pirjo Lipastin mielestä kirjastoväen toiveen henkisestä ja fyysisestä läpinäkyvyydestä.
– Tämä vaikutelma syntyy rakennuksen lasi- ja puuverhoilun, eritunnelmaisten kerrosten ja ison parvekkeen ansiosta. Suunnitelma kokonaisuudessaan tekee mahdolliseksi modernin kirjaston toiminnan.
Keskustakirjaston hankesuunnitelmaa tekevät eri asiantuntijoista koostuva projektityöryhmä sekä kirjastolaitoksen erilaiset ideointiryhmät yhteistyössä ALA Arkkitehtien kanssa. Näitä koordinoi kaupungin asettama ohjausryhmä apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen ja kirjastotoimenjohtaja Tuula Haaviston johdolla.
Kirjastorakennus jakaantuu kolmeen kerrokseen. Alakerros on tarkoitettu pikaisen pistäytymisen paikaksi, ja sinne on suunnitteilla elokuvateatteri ja erilaisia monitoimitiloja.
– Toiseen kerrokseen on ideoitu Maker Space -tila, jossa kaupunkilaiset voivat tehdä omia musiikki- ja muita juttujaan samalla tavalla kuin nyt Lasipalatsin Kaupunkiverstaassa ja Kirjasto Kympissä, Pirjo Lipasti kertoo.
Kerrokseen on tulossa myös Living Lab -tila, jossa voi kokeilla uusimpia elektronisia laitteita ja palveluja. Lisäksi sinne on suunniteltu työskentely- ja kokoontumistiloja. Saunakin on mukana suunnitelmissa.
Kolmanteen eli ylimpään kerrokseen on tulossa perinteinen kirjasto, jonka yhteydessä toimii lasten kirjasto. Yläkerroksessa voi myös käydä kahvilla ja ihailla parvekkeelta näkymää eduskuntatalon suuntaan.
Kaupunkilaisten, kirjastopalvelujen käyttäjien, toiveita keskustakirjaston toimintamuodoista on kartoitettu eri tavoin. Viime vuonna toteutetun UNEL-MOI-kampanjan avulla tuli 2 300 ideaa, joita käytetään Pirjo Lipastin mukaan suunnittelun tukena.
– Ihmisten toiveissa vaihtelivat rauha ja hiljaisuus, tapahtumat ja aktiviteetit sekä eri sukupolvien kohtaaminen. Kaikkea tätä varten tarvitaan kunnolliset tilat.
– Keskustakirjastohan on kaupunkilaisten talo. Toiminnan suunnitteluun osallistuva vuorovaikutussuunnittelija panostaa juuri kirjaston käyttäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Kampanjan lisäksi ideoita kerättiin myös osallistuvalla budjetoinnilla. Neljän uuden idean toteuttamista varten oli varattu 100 000 euroa. Yksi näistä hankkeista oli aiemmin mainittu Lasipalatsin Kaupunkiverstas.
Lipastista on hyvä, että kirjastolla on jo valmiiksi olemassa pilotoituja ja hyväksi havaittuja toimintoja. Näin ei tarvitse lähteä toteuttamaan uutta kirjastoa aivan tyhjästä. Ideoita voi esittää edelleen keskustakirjaston nettisivuilla www.keskustakirjasto.fi.
Keskustakirjastossa hyödynnettävä moderni tekniikka puolestaan ei ole itsetarkoitus vaan tavoitteena on tukea sen avulla talon toimintaa.
– Erityisen tärkeää on se, miten kokoelmat, kirjaston kova ydin, saadaan esille uudella tavalla.
Keskustakirjaston tontille on tulossa ensi viikolla 40 metriä pitkä ja 2,5 metriä korkea katutaideseinä ja pelin alusta. Kyseessä on Kaupunkihyrrä-peli, jolla tehdään näkyväksi keskustakirjaston sijainti Töölönlahdella ja kannustetaan ihmisiä jakamaan pelaamisen ja oivaltamisen iloa. Samalla se antaa tietoa uuden ajan kirjaston tarjonnasta.
Keskustakirjaston rakentamisesta päätettäessä Pirjo Lipasti arvelee rahoituksen nousevan isoksi kysymykseksi.
– Osa päättäjistä saattaa ajatella, ettei kaupungilla ole hankkeeseen varaa. Osa taas voi asettaa esimerkiksi Guggenheim-museon tai jonkin muun kulttuurihankkeen kirjaston edelle.
Jotkut ovat ihmetelleet, mitä tapahtuu kirjastoverkostolle, jos uusi ja kallis kirjasto rakennetaan.
– Itse asiassa hanke tuo koko verkolle jotain lisää, sillä kyse on samalla koko kirjastolaitoksen kehittämisestä.
– Jostain syystä uusien kulttuuritilojen rakentaminen kirvoittaa aina paljon mielipiteitä. Näin oli Musiikkitalonkin kohdalla.
Lipastin mukaan pääkaupungin kirjastoihin kehitellään vireillä olevan suurhankkeen ohella jatkuvasti uusia toimintoja. Esimerkiksi Kirjasto Kymppiin on tulossa loppukesästä pieni rentoutumistila, niin sanottu suvanto.
– Tilaan on tulossa mukavia tuoleja, joiden yläpuolella ovat äänisuihkut. Ihmiset voivat valita niistä musiikkia tai luontoääniä ja ottaa rennosti, Lipasti kuvailee.
Jaa tämä artikkeli: