null Keskustatontti tulppaanin sipulista

Juuri nyt on tulppaanien aika. Niiden hinta sopii joka kukkarolle.

Juuri nyt on tulppaanien aika. Niiden hinta sopii joka kukkarolle.

Keskustatontti tulppaanin sipulista

Tulppaanit ja tee olivat aikanaan rahamiesten kiinnostuksen kohteita. Teen vuoksi nähtiin tarpeelliseksi sotiakin.

Juuri nyt ajankohtainen tulppaani tuli Turkista Eurooppaan 1500-luvulla, ja uuteen kukkaan ihastuttiin nopeasti. 1600-luvulla tulppaaneja alettiin kasvattaa myös Keski-Euroopassa; tästä huolimatta kukkasipuleiden hinta vain nousi nousemistaan.

Kaikkein harvinaisin oli Semper Augustus -tulppaani. Sillä oli kaksi sipulia. Toinen vaihdettiin Amsterdamin keskustan tonttiin ja toinen 4600 guldeniin ja kahteen hevoseen ja vaunuihin.

Huonostihan siinä ennen pitkää kävi. Tuli pörssiromahdus ja sipulit menettivät arvonsa. Toisin kuin nykyajan kehittyneillä rahamarkkinoilla, jossa keskuspankit pelastavat keinottelijat veronmaksajien rahoilla, 1600-luvulla todettiin vain, että sipulikauppa oli uhkapeliä, ja keinottelijat menettivät rahansa.

Ei mitään nappikauppaa

Myös tee oli aikanaan rikkaiden suosiossa. Englannin kuningas Kaarle II avioitui vuonna 1662 Portugalin kuninkaan tyttären Katariinan kanssa. Nuorikko toi mukanaan Englantiin tavan juoda teetä. Silloin niin kuin  nytkin ihmiset seurasivat innokkaasti kuninkaallisten tekemisiä. Teestä tuli hitti.

Englannin Itä-Intian kauppakomppania alkoi tuoda teetä Kiinasta, eikä se kauppa ollut mitään nappikauppaa. 1700-luvulla teestä saadut verot vastasivat kymmentä prosenttia koko Britannian verotuloista.

Teetä viljeltiin kuitenkin vain Kiinassa, ja se oli ongelma. Kiinalaisille maksettiin hopealla, jonka hinta nousi nopeammin kuin teen.  Kauppakomppania velkaantui.

Ongelma ratkaistiin salakuljettamalla – Britannian valtiovallan siunauksella – oopiumia Kiinaan. Oopiumi vaihdettiin teehen, ja välirahaksi tuli vielä roimasti hopeaa. Kun kiinalaiset viranomaiset kyllästyivät tähän peliin ja karkottivat englantilaiset Kiinasta, julisti Iso-Britannia sodan Kiinalle.

Lännen teknologinen ylivoima teki vuosien 1839–42 oopiumisodasta lyhyen ja yksipuolisen. Britannia valloitti Kiinan ja pakotti maan itselleen edulliseen rauhansopimuksen. Teen saanti oli jälleen turvattu. – Onneksi tällaista ei voi enää tapahtua – vai voiko?

Myös teellä keinoteltiin. Kiinan monopoli yritettiin murtaa viljelemällä teetä Intiassa. Assam Company tuotti huikeita voittoja, kunnes osakkeet menettivät 99,5 prosenttia arvostaan, koska sen tuottama vähäinen teemäärä oli laadultaan huonoa.
Arvo syntyy muiden haluamisesta

Mitä tästä opimme? Ahneus johtaa aina samaan lopputulokseen, tuhoon,  ja vaatii aina vain uusia haluamisen kohteita. Vaikka ihminen perustelee omaa toimintaansa rationaalisesti, pelkkä haluaminen on yleensä perusteluja tärkeämpää.

Nykyisin himoitaan öljyä, mutta maapallon tulevaisuuden kannalta tee ja tulppaanit saattaisivat olla parempi himoitsemisen kohde.

Suuri osa meistä uskoo, että jonkin asian omistaminen tai hankkiminen on elämäntarkoitus. Rahan pitää myös näkyä. Koska setelit sinänsä ovat aika vaatimattoman näköisiä, tarvitaan jotain näyttävämpää. Nykyaikana pröystäillään arvokkailla autoilla, kännyköillä ja muilla laitteilla. Käsilaukkukin voi maksaa 1000 euroa tai enemmän.

Nykyisin asian arvo määräytyy usein sen mukaan, kuinka paljon muut sitä haluavat. Vaarallinen ja radikaali ajatus olisi rakastaa ja arvostaa asioita ja ihmisiä niiden itsensä takia. Jos oleminen olisi tärkeämpää kuin omistaminen, se näkyisi pian jo pörssikursseissakin merkityksellisestä elämäntarkoituksesta puhumattakaan.

Punainen tulppaani johtaa edelleen

Suomalaisten leikkotulppaanien lajikekirjo on tänä vuonna runsaampi kuin koskaan ennen. Joulu-huhtikuun aikana tarjolla on reilusti yli kaksisataa tulppaanilajiketta, joiden väritys ulottuu valkoisesta ja valkovihreästä keltaisen, oranssin ja punaisen sävyjen kautta syvään violettiin.

Punaisten tulppaanien joukko muodostaa noin puolet kaikista kotimaisista tulppaaneista. Keltaiset ovat suomalaisten erityissuosikkeja, niitä on noin neljäsosa. Valkoisten osuus on viime vuosina ollut hieman kasvussa, niiden osuus on nykyisin noin viiden prosentin luokkaa.

  • Näin hoidat tulppaanikimppua, jonka myyntimaljakossa ei ole ollut vettä: Laita kotona maljakkoon kymmenkunta senttiä vettä ja leikkaa veitsellä varsista pois pari senttiä. Laita kimppu maljakkoon imeytymään noin puoleksi tunniksi. Älä poista vielä muovikäärettä, sillä vettä imiessään tulppaanit pysyvät kääreessä hyvin ryhdissään. Poista puolen tunnin kuluttua kääre ja asettele tulppaanit maljakkoon.
  • Näin hoidat tulppaanikimppua, jos myyntimaljakossa on ollut vettä: Laita kotona maljakkoon kymmenkunta senttiä vettä ja leikkaa veitsellä varsista pois pari senttiä. Asettele tulppaanit maljakkoon.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.